Kelan pääjohtaja Elli Aaltosen mukaan on yllättävää, että uusia perustoimeentulotukihakemuksia tulee edelleen. Osa hakee toimeentulotukea pidemmäksi aikaa ja osa äkilliseen tarpeeseen, kuten ruokaan ja lääkkeisiin.
Toimeentulotukipäätösten käsittelyaika vaihtelee edelleen eri puolilla maata. Esimerkiksi eteläisessä Suomessa keskimääräinen käsittelyaika on vaihdellut 9 – 10 päivään, vaikka keskimäärin käsittelyaika koko maassa on ollut vajaa kahdeksan päivää. Lain mukaan käsittelyaika on seitsemän arkipäivää.
– Olemme parempaan suuntaan menossa, mutta se on ollut hidasta, Aaltonen sanoi tänään pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Kela antaa hätäapua lääkkeisiin ja ruokaan ohi jonojen kirjoittamalla maksumääräyksen kauppaan tai apteekkiin.
Paikalla olleiden Kelan edustajien puheissa Kelan tilannetta luonnehdittiin kriisiksi.
Edelleen tulee uusia hakemuksia
Aaltonen vakuuttaa, että ruuhkat puretaan huhtikuuhun mennessä. Kela on palkannut 1 000 työntekijää, joista osa on määräaikaisia ruuhkan purkajia. Kelassa on tehty ylitöitä, ja jonoja on purettu myös viikonloppuisin.
– Meillä oli suhteellisen hyvä ennuste hakemusten määrästä. Edelleenkin tulee kuitenkin uusia hakemuksia, jotka vievät paljon aikaa, Aaltonen toteaa.
Hän huomauttaa, että päätöksentekoon liittyy paljon asiakkaan tilanteen selvittelyä ja lisätietojen hankintaa. Päätöksen jälkeen kuluu vielä yhdestä kahteen päivään ennen kuin rahat ovat asiakkaan tilillä.
Asiakkaalle saattaakin olla yllätys, että seitsemän päivän määräajan laskenta aloitetaan aina alusta, jos hakemusta joudutaan täydentämään esimerkiksi puuttuvien tilitietojen tai kuittien osalta.
Alikäyttö purkautuu nyt Kelalle
Useiden tutkimusten mukaan kaikki perustoimeentulotukeen oikeutetut eivät ole sitä hakeneet kunnastaan. Aaltonen arvioikin, että hakemusten huikeat luvut selittyvät osittain sillä, että ihmiset hakevat aikaisempaa herkemmin toimeentulotukea.
– Mahdollinen alikäyttö ja verkkoasiointiin liittyvä helppous verrattuna siihen, että hakisi omine kasvoineen toimeentulotukea lisäävät hakijoiden määrää, Aaltonen sanoo.
Hylättyjen hakemusten osuus on ollut kasvussa vuoden alkupuolella. Helmikuussa hylättiin 33 prosenttia, kun tammikuussa vastaava luku oli vajaa 26 prosenttia. Uusi hakemuksia on tullut Kelalle 186 500 ja noin 125 000 jatkohakemusta maaliskuun alkuun mennessä.
Työttömyysturva ja muut etuudet eivät riitä
Aaltonen kannustaa keskustelemaan viimesijaisen toimeentulotuen tarpeesta.
– Viimesijaisella toimeentulotuella on jo 300 000 suomalaista. Tämä on iso kysymys. Onko lainsäädäntö ja etuuksien taso kohdillaan ja mikä pitäisi olla viimesijaisen toimeentulotuen osuus.
Hän muistuttaa, että valtaosa toimeentulotuen saajista saa jo asumistukea. Suuri osa hakijoista on työttömiä, jotka saavat työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa. Yli 60 prosenttia toimeentulotuen hakijoista asuu yksin.
Hätäapua maksumääräyksillä jonon ohi
Kela antaa hätäapua lääkkeisiin ja ruokaan ohi jonojen kirjoittamalla maksumääräyksen kauppaan tai apteekkiin. Tammikuussa tehtiin tuhansia tällaisia päätöksiä, joilla asiakas saa hätäapua ennen varsinaisen päätöksen käsittelyä.
– Osalla on hätä ja heitä varten on käynnistetty ohitusjono. Jonon ohitse voidaan ottaa maksusitoumuskäsittelyyn, sanoo Aaltonen.
Kelassa arvioidaan, että toimistoissa käyntien määrä on tasaantumassa, mutta puhelinpalvelun kysyntä ei ole vähentynyt. Keskimäärin Kelan toimistossa on käynyt päivittäin yli 12 000 asiakasta.
Aaltonen painottaa, että asiakkaiden tilanteen selvittämiseksi tehdään kuntien kanssa yhteistyötä.
– Me vetosimme kuntiin, että nämä voisivat käyttää yllättäviin tilanteisiin ehkäisevää toimeentulotukea. Kunnissa on ollut erilaisia käytäntöjä, ja jotkut kunnat käyttävät tehokkaammin ehkäisevää toimeentulotukea, toteaa Aaltonen.