Proteiinia ja kilokaloreita/100 g
Rahka 10 g, 69 kcal
Kana 20,3 g, 188 kcal
Jauhomato 60,2 g, 428 kcal
Kotisirkka 66,5 g, 445 kcal
Paistettuja sirkkoja nachojen ja juustokastikkeen kera, mehiläisen toukkia halloumisalaatissa, jauhomatoja kevätrullassa ja hyönteisjauhetta smoothiessa. Aivan tavallinen lounas lähitulevaisuudessa?
Suomi on länsimaisessa hyönteisruoka-kulttuurissa edelläkävijä.
Tämä on ainakin periaatteessa aivan mahdollista. EU:n asetus uuselintarvikkeista muuttuu vuoden vaihteessa, sen jälkeen hyönteisiä saa myydä elintarvikkeiksi.
Hyönteiskokki Topi Kairenius on kasvattanut jauhomatoja ravintokäyttöön jo jonkin aikaa. Hän kehuu suomalaisia ennakkoluulottomiksi ja vastaanottavaisiksi syöjiksi.
– Ollaan oltu esimerkiksi festareilla myymässä hyönteisruokaa ja ihmiset ostavat tosi nopeasti ruuan loppuun.
Suomi on länsimaisessa hyönteisruokakulttuurissa edelläkävijä. Pohjoismaisessa hyönteissyönnissä Suomi pitää kärkipaikkaa, Euroopan mittakaavassa ollaan kolmantena heti Hollannin ja Belgian jälkeen.
YK:n mukaan kaksi miljardia ihmistä maailmassa käyttää ravinnokseen hyönteisiä, määrä on jatkuvassa kasvussa. Yleisintä hyönteisten syöminen on Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan maissa.
Eettistä ja ekologista
Ympäristön kannalta olisi tärkeää, että myös länsimaissa aletaan hyödyntää hyönteisiä ravintona.
Ajatuksena ötököiden syöminen ei juuri viehätä, mutta Kaireniuksen innostus on tarttuvaa.
Paistetut sirkat rasahtelevat hampaissa, maku on mieto – lähinnä sirkoissa maistuu marinadi, jossa niitä on uitettu. Mehiläisen toukat ovat makeahkoja, ne kasvavatkin mehiläistiloilla hunajakennoissa syöden hunajan esiastetta.
Mikäli kuhnuritoukista ei tehdä ruokaa päätyvät ne mehiläistilojen biojätteeseen.
Hyönteissyönnissä yhdistyvät eettisyys, ekologisuus ja ravinteikkuus. Hyönteisten tuotantoon kuluu paljon vähemmän luonnonvaroja kuin lihantuotantoon. Kaireniuksen mukaan se kilpailee ekologisuudessa jopa kasvisruuan kanssa.
Hyönteisiä voidaan ruokkia esimerkiksi elintarviketeollisuuden ruokajätteillä tai rehukasvien osilla, joita ei syötetä eläimille.
Hyönteisissä on kokoonsa nähden paljon hyviä rasvahappoja, vitamiineja ja mineraaleja. Proteiinia ja energiaa niissä on moninkertainen määrä esimerkiksi kanaan tai rahkaan verrattuna.
Hyönteiskasvatus lisääntyy
Kotisirkat ja jauhomadot ovat hyönteisruokien yleisimpiä raaka-aineita. Hyönteisravinnon ykköstuotteeksi Kairenius veikkaa hyönteisjauhetta, jota on helppo käyttää missä vain.
– Toistaiseksi hyönteisten syöminen on varsin kallista, kun kaikki kasvattaminen on manuaalista, kilohinta on 60 euron paikkeilla, Kairenius sanoo.
Toimijoiden määrä alalla kuitenkin kasvaa jatkuvasti, Suomessa on jo useampi tila, joissa hyönteisiä kasvatetaan koeluontoisesti.
Kaireniuksen mukaan kotikasvattaminen ei ole vaikeaa. Etenkin Argentiinan torakoita ja jauhomatoja on helppo hoitaa.
Jälkiruoka katselee syöjää suoraan silmiin. Iso sirkka rouskuu hampaissa aivan eri tavalla ja on paljon pehmeämpi. Ei sekään pahaa ole, mutta rakenne ei miellytä. Sirkan jämät huuhdotaan alas smoothiella, jossa on seassa hieman pistelevän makuista hyönteisjauhetta.
Isomman sirkan jalkoja löytyy hampaankoloista vielä pitkään ruokailun jälkeenkin, mutta nälkä ei yllätä ennen iltaa.
Proteiinia ja kilokaloreita/100 g
Rahka 10 g, 69 kcal
Kana 20,3 g, 188 kcal
Jauhomato 60,2 g, 428 kcal
Kotisirkka 66,5 g, 445 kcal