Turkin kansanäänestykseen on aikaa runsas viikko. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan on hermostunut. Mielipidetiedustelut kertovat, ettei ole ollenkaan selvää, että hänen valtaansa kasvattava – ja tosiasiassa itsevaltiuteen johtava – perustuslain uudistus tulisi hyväksytyksi. Myös hänen oman puolueensa kannattajia on kääntynyt lainmuutosta vastaan.
Hallitus reagoi tilanteeseen raivokkaasti. Vastustajia leimataan terroristeiksi, vehkeilijöiksi ja epäisänmaallisiksi. Ei-kampanjan aktivisteja pidätetään. Heitä uhataan asein.
Tuhansia Erdoğanin hallinnon vastustajia on poliittisista syistä heitetty tyrmään. Yksi heistä on maltillisen HDP-puolueen johtaja Selahattin Demirtaş, Erdoğanin vahvin vastustaja.
HDP, Kansan demokraattinen puolue, on 59 paikallaan parlamentin kolmanneksi suurin ja merkittävin kurdien poliittinen edustaja. Perustamisestaan, vuodesta 2012 saakka se on pyrkinyt edistämään kurdien aseman ratkaisua rauhanomaisesti.
Tammikuussa syyttäjä vaati Demirtaşille 142 vuoden ja niin ikään marraskuusta saakka pidätettynä olleelle puolueen toiselle puheenjohtajalle Fiden Yüksekdağille 83 vuoden vankeusrangaistusta. Heitä syytetään terrorismista ja yhteyksistä kiellettyyn Kurdistanin työväenpuolueeseen (PKK).
Erdoğanin vastustajien pidätykset jatkuvat. Vallankaappausyrityksen jälkeen on noin 40 000 ihmistä otettu kiinni, ja enemmän kuin 100 000 on menettänyt virkansa hallinnossa, armeijassa, korkeakouluissa, tiedotusvälineissä ja yrityksissä.
Kansakunta on syvästi jakaantunut. Erdoğan ministereineen on syventänyt juopaa myös ulkoturkkilaisten keskuudessa ulottamalla räikeän kansanäänestyskampanjan maan rajojen ulkopuolelle.
Saksassa on iso turkkilainen vähemmistö. Turkkilaisista 1,4 miljoonalla on oikeus osallistua kansanäänestykseen. Myös esimerkiksi Itävallassa, Hollannissa ja Ranskassa asuu merkittävissä määrin turkkilaistaustaista väestöä.
Kyseiset maat eivät ole hyvällä katsoneet sitä, että kampanja on ministerien voimin ulotettu niiden alueelle. Ministereiltä on evätty puhetilaisuuksia, tiukimmin Hollannissa.
Kansanäänestyksen vastakampanja on saanut Turkissa monia muotoja. Puolueiden, ammattiliittojen, kulttuuriorganisaatioiden ja monien yritysten rinnalla toimii erilaisia kansanliikkeitä ja vapaaehtoisryhmiä.
Yksi niistä on lahjoitusten turvin painattanut puoli miljoonaa värikästä lentolehtistä sekä julisteita, joissa myös huumoria käyttäen kuvataan Turkille loistavaa ja iloista tulevaisuutta ilman Erdoğania.