Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Eero Lehto ja ennustepäällikkö Ilkka Kiema julkistivat perjantaina lausuntonsa hallituksen julkisen talouden suunnitelmasta 2017–2020, joka hyväksyttiin huhtikuun puoliväliriihessä. Hallitus arvioi tuolloin, että sen tavoite vahvistaa julkista taloutta neljällä miljardilla eurolla on toteutumassa.
PT:n Eero Lehto toteaa lausunnossaan, että talouden ennustelukuja nostetaan jatkossa urakalla, mutta talouskasvun nopeutumisesta huolimatta julkisen talouden rahoitusaseman vahvistuminen uhkaa jäädä vaatimattomaksi. Tämä johtuu Lehdon mukaan ”verojen ja veroluotoisten maksujen alennuksista, yritysten toimintaylijäämän kasvattamisesta palkkasumman kustannuksella ja siitä, ettei vientivetoinen kasvu ei lisää merkittävästi työllisten määrää”.
Kieman mielestä arvio neljän miljardin kustannussäästöstä on erittäin optimistinen, koska säästöjä arvioidaan tulevan vasta valmisteluvaiheessa olevista sote- ja maakuntauudistuksesta.
Lisäksi suunnitelma viittaa palkkaratkaisuissa ”Suomen mallin” käyttöönottoon, vaikka työnantajajärjestöjen irtiottojen takia sen toteutuminen on epätodennäköistä.
Hämmentävänä yksityiskohtana suunnitelmassa Kiema pitää sitä, että ”7–10 miljardin suuruinen hävittäjähankinta on jätetty kestävyysvajelaskelmissa huomiotta kuin olettaen, että Suomeen lähivuosina ostettavat hävittäjät säilyisivät sotateknologian tulevasta kehityksestä riippumatta pysyvästi käyttökelpoisina”.
”Kiky massiivinen tulonsiirto”
Eero Lehto ja Ilkka Kiema tarkastelevat lausunnoissaan myös kilpailukykysopimusta kriittisesti.
Lehdon mukaan toteutetulla talouspolitiikalla ja kiky-sopimuksella on saatu aikaan ”massiivinen tulonsiirto palkansaajilta myös suljetun sektorin yrityksille”.
Kiema siteeraa valtiovarainministeriön vuoden 2017 alustavaa talousarviosuunnitelmaa, jossa on arvioitu kilpailukykysopimuksen suoraa, julkisen sektorin työntekijöiden palkanmuutoksiin ja veronkevennyksiin perustuvaa vaikutusta julkiseen talouteen. Arvion mukaan julkista taloutta heikentävä suora nettovaikutus on vuosina 2017, 2018 ja 2019 suuruudeltaan 1 200 miljoonaa, 1 100 miljoonaa ja 1 080 miljoonaa euroa sekä tästä eteenpäin 840 miljoonaa euroa vuosittain.
Taloudellisen aktiviteetin kasvuun perustuvat vaikutukset, joiden ”tarkka ajoitus ei ole luotettavasti arvioitavissa”, ovat 850 miljoonaa vuosittain. Tästä seuraa ministeriön mukaan se, että pidemmällä tähtäimellä kilpailukykysopimus vaikuttaisi julkisen talouden tasapainoon vain vähän.
Kieman mielestä arvio on erittäin optimistinen edellä mainittuihin lukuihin verrattuna. Kilpailukykysopimuksen epäsuorat, talouskasvua lisäävät vaikutukset ovat vaikeasti arvioitavissa.
”Lisäksi maltilliset palkkaratkaisut yleensä johtavat kasvaneisiin liukumiin heti ratkaisujen toteuduttua sekä tavallista suurempiin sopimuspalkkojen korotuksiin myöhemmin, ja myös näiden ilmiöiden vaikutusta on vaikea arvioida.”
Työllisyyttä työttömien toimeentulon kustannuksella
Lehto toteaa omassa lausunnossaan, että julkisen talouden suunnitelmassa julkisen talouden rahoitusaseman vahvistaminen nojautuu pääosin julkisten menojen neljän miljardin euron säästöihin, ”joilla on merkittävä työllisyyttä supistava vaikutus”.
”Niinpä kaikkien Julkisen talouden suunnitelmassa mainittujen työllisyyteen vaikuttavien toimien kokonaisvaikutus työllisyyteen uhkaa jäädä negatiiviseksi”, hän kirjoittaa.
Lehto ei usko työttömiin kohdistuviin aktivointitoimiin, joita on tekeillä.
”Sitä paitsi esitetyissä työllisyystoimissa korostuu keppi porkkanan sijaan niin, että se vähä, mitä työllisiä saadaan lisää, tapahtuu työttömien toimeentulon kustannuksella”.