KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Uusliberalismista tuli arkijärkeä

Solidaarisuus on uusliberalisteille täysin vierasta, sanoo oppiin perehtynyt Paavo Löppönen.

Solidaarisuus on uusliberalisteille täysin vierasta, sanoo oppiin perehtynyt Paavo Löppönen. Kuva: Jussi Joentausta

Tehokas organisoituminen ja rahoitus johti markkinoiden vapautusta ajavan liikkeen voittokulkuun. Finanssikriisi käänsi sen puolustusasemiin, mutta monet sen opit elävät yhä vahvasti, todistaa aiheesta esseistisen teoksen kirjoittanut Paavo Löppönen.

Elias Krohn
26.5.2017 13.00
Fediverse-instanssi:

Uusliberalismi-sanasta on tullut yksi poliittisen kielenkäytön hokema ja leima, jonka sisältöä harvoin pysähdytään miettimään. Sanan kielteisen kaiun vuoksi harva vaikuttaja tunnustautuu uusliberalistiksi, vaikka kannattaisikin sen oppeja. Käsitteellä on kuitenkin vankka historiallinen tausta.

Suuntauksen 1920–30-luvuilla alulle-panneet itävaltalaiset intellektuellit halusivat haastaa markkinakeskeisellä opillaan sosiaaliliberalismin, jota kutsuttiin ”uudeksi liberalismiksi”. Sittemmin uusliberalismia on viety vuosikymmeniä määrätietoisesti eteenpäin.

Paavo Löppönen käy tuoreessa kirjassaan Vapauden markkinat läpi tätä ideologiaa ja sen kehitystä. Filosofiasta ja sosiologiasta yliopistotutkintonsa suorittanut Löppönen on 1960-luvulta saakka perehtynyt opin syntyvaiheisiin. Työuransa hän on tehnyt Suomen Akatemian arviointi- ja kehittämisjohtajana sekä yhteiskuntapolitiikan valmistelijana eduskunnassa ja valtioneuvoston kansliassa. Näissäkin viroissa hän on joutunut tekemisiin uusliberalististen oppien kanssa.

Järjestäytyminen oli hyvin määrätietoista: luotua organisaatiota on kutsuttu jopa leninistiseksi.

Kaikki kilpailevat

Puhdasoppisille uusliberalisteille ainoa arvo on taloudellinen vapaus, jonka tulee toteutua mahdollisimman sääntelemättömillä markkinoilla. Toiset voittavat ja toiset häviävät, eikä valtion tule millään tavoin tasoittaa eroja.

– Solidaarisuus on heille täysin vierasta, koska heidän yksilökäsityksensä lähtee kilpailusta. Jokainen yksilö huolehtii vain omasta hyödystään, Löppönen kuvailee.

Vaikka uusliberalistit yleensä kannattavat muodollista demokratiaa, he eivät sallisi asettaa markkinoille rajoituksia enemmistöpäätöksin. He ovatkin monesti ymmärtäneet autoritaarisia hallintoja, jopa diktatuureja: suuntauksen keskeinen ideologinen kehittäjä Friedrich von Hayek sekä Nobel-palkittu ekonomisti Milton Friedman toimivat talouspolitiikan neuvonantajina Chilessä Augusto Pinochetin hallintokaudella.

Nimestään huolimatta uusliberalismi ei ollut edes syntyessään aivan uutta, vaan se pikemminkin romantisoi mennyttä. Hayek piti ihanneyhteiskuntanaan Englantia 1700-luvun puolivälistä 1800-luvun loppuun ja Friedman 1800-luvun alun Yhdysvaltoja. Noilta ajoilta on kirjallisuudessa runsaasti raastavia kuvauksia köyhyydestä ja riistosta, mutta uusliberalistit näkivät niissä vapaiden markkinoiden onnelan.

Löppönen osoittaa, kuinka uusliberalistit ovat soveltaneet klassisten liberalistien teorioita valikoiden ja irrottaneet ne historiallisesta kontekstistaan. Esimerkiksi Adam Smith ei ollut sellainen pidäkkeettömän kapitalismin ja oman edun tavoittelun kannattaja kuin usein annetaan ymmärtää. Smith kritisoi valtion ja monopoliyritysten yhteistyötä, mutta puolusti kiihkeästi köyhien oikeuksia ja vastusti palkkaeroja.

Kuin maatuskanukke

Löppönen jakaa uusliberalismin kehityksen neljään vaiheeseen. Vuosina 1945–1975 luotiin aatesuunnan älylliset perusteet ja liike organisoitui. Järjestäytyminen oli hyvin määrätietoista: luotua organisaatiota on kutsuttu jopa leninistiseksi.

– Organisaatio on nerokas. Sen rakennetta voi kuvailla maatuskanukeksi, sanoo Löppönen.

Sisin osa, toiminnan ideologinen ja organisatorinen keskus, on liikkeen ydinjoukosta koostuva Mont Pèlerin Society, joka kokoontuu suljetuin ovin. Seuraavana maatuskassa ovat suurten yritysten rahoittamat säätiöt. Ne puolestaan rahoittavat think tankeja eli ajatuspajoja, jotka tekevät selvityksiä sekä järjestävät koulutusta ja seminaareja. Uloin osa on tiedottaminen. Sitä varten toimittajia integroidaan liikkeen rakenteisiin.

– Mont Pèlerin Societyn jäseniksi on aina otettu tietty määrä maailman valtalehdistön toimittajia, Löppönen kertoo.

Suuryrityksiltä saadun rahoituksen merkitys on ollut Löppösen mukaan keskeinen. Ilman sitä uusliberalistinen liike ei olisi elänyt kauaa.

Myös opit ovat muuttuneet suuryrityksille suopeammiksi. Alkujaan uusliberalistit puhuivat markkinoiden moninaisuuden puolesta ja vastustivat keskittymistä ja monopolisoitumista. Omistuksen kasautuessa ja suuryhtiöiden vahvistuessa 1960–70-luvuilla ääni kellossa muuttui. Nyt he alkoivat korostaa keskittymisen hyviä puolia, kuten taloudellista tehokkuutta.

Greenspan löysi valuvian

Toisessa vaiheessa, noin 1975–1990, uusliberalismi sai vahvan jalansijan politiikassa. Etenkin Yhdysvalloissa Ronald Reaganin ja Isossa-Britanniassa Margaret Thatcherin johdolla sääntelyä purettiin, verotusta alennettiin ja ammattiyhdistysliikettä nujerrettiin. Valtiota ei enää nähty mörkönä, vaan siitä muokattiin markkinoita ja yrityksiä palveleva väline.

Uusliberalismin kukoistuskausi ajoittuu Löppösen mukaan vuosiin 1990–2008, jolloin talouden finanssisektori kasvoi vahvasti ja finanssimarkkinoiden rajoitteita poistettiin.

– Liikkeessä kehitetyt ajatukset menivät tuolloin hyvin vahvasti läpi myös Euroopassa. Neuvostoliiton ja kommunistisen järjestelmän hajottua uusliberalismilla oli valtava vaikutus Venäjän ja Itä-Euroopan sekä Latinalaisen Amerikan kehitykseen.

Neljäs vaihe alkoi vuoden 2008 finanssikriisistä, johon monimutkaisten finanssi-instrumenttien sääntelemätön kehittely oli johtanut.

– Finanssikriisi oli katastrofi uusliberalistiselle liikkeelle, koska monet heidän lupauksensa osoittautuvat siinä vääriksi. Jopa Yhdysvaltojen keskuspankin aiempi pääjohtaja Alan Greenspan sanoi löytäneensä ideologiastaan valuvian. Finanssikriisin jälkeen liike on keskittynyt puolustustaisteluun uusien ajatusten sijasta.

Markkinoiden vapauttamisen ja sääntelyn purkamisen aikana 1970-luvulta tähän päivään talouskasvu on länsimaissa heikentynyt, työttömyys noussut ja taloudellinen eriarvoisuus kasvanut, Löppönen summaa. Uusliberalistit itse selittävät ongelmia tavallisesti sillä, ettei markkinoita ole vieläkään avattu riittävästi.

Liitossa populistien kanssa

Vaikka uusliberalismilla ei nyt menekään lujaa, sen ihmiskuva ja monet keskeiset ideat ovat yhä hegemonisessa asemassa. Niistä on tullut osa arkijärkeä, jota ei ole tapana kyseenalaistaa. Liikkeen piirissä kehitetyt käsitteet ovat käytössä kaikkialla yhteiskunnassa – Löppönenkin kertoo olleensa mukana Suomen Akatemiassa mittaamassa tieteen kilpailukykyä.

Uusliberalismin seurannaisilmiöksi on Löppösen mukaan noussut oikeistopopulismi. Työmarkkinoiden epävarmuuden kasvaessa ja sosiaaliturvan murentuessa globalisaation, maahanmuuttajien ja eliittien vastainen retoriikka vetoaa ihmisten turvallisuuden kaipuuseen. Toisaalta uusliberalistit ja oikeistopopulistit ovat alkaneet toimia myös yhdessä useiden maiden hallituksissa. Suuntaukset yhtyvät samoissa puolueissakin.

– Norjan Edistyspuolue, Tanskan kansanpuolue ja eräät itäisen Euroopan puolueet ovat uusliberaaleja talouspolitiikaltaan, mutta konservatiivisia kansallismielisyydessään, Löppönen määrittelee.

Samaahan on havaittavissa täkäläisissä perussuomalaisissakin.

Nykyisen hallituksemme politiikassa Löppönen näkee uusliberaaleja piirteitä: kilpailukykysopimuksella pyrittiin nujertamaan ay-liikettä ja perinteistä sopimuslinjaa, ja sote-uudistuksessa avataan ideologisin perustein markkinoita yksityisille toimijoille.

Tiedolla ja älyllä vastarintaan

Miten markkinafundamentalistista hegemoniaa sitten voitaisiin murtaa? Löppönen korostaa tiedon ja keskustelun lisäämistä.

– Ei ole yksittäistä temppua. On muistutettava, että tällainen politiikka on jo historiassa aiheuttanut kärsimystä ja taantumusta suurten ihmisjoukkojen elämään. Talous on vain väline ihmisten hyvälle ja tasapainoiselle elämälle.

Vasemmistolle tärkeää on Löppösen mukaan käydä älyllistä kamppailua ja kehittää itse omaa politiikkaa, ei vain päivänkohtaisten asioiden parissa vaan pitemmällä aikavälillä.

Myös uusliberalistien tehokkaasta organisoitumisesta ja ideologian levittämistavasta voitaisiin ottaa mallia.

– Tosin voi olla vaikeaa saada siihen sellaisia rahasummia kuin uusliberalistit, Löppönen hymähtää.

Paavo Löppönen: Vapauden markkinat. Uusliberalismin kertomus. Vastapaino 2017. 212 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Amerikkalaistoimittajan leppoisat vankipäivät Putinin Venäjällä

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

Uusimmat

IPES-Foodin tuoreen raportin mukaan maailman ruokajärjestelmän työntekijät joutuvat laajamittaisen hyväksikäytön kohteiksi.

Maailman ruokkijat työskentelevät köyhyydessä ja vaarallisissa oloissa

Amerikkalaistoimittajan leppoisat vankipäivät Putinin Venäjällä

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar on joutunut sellaisen hyökkäyksen kohteeksi, jota kenenkään ei pitäisi kokea.

Viikon päätteeksi: Tynkkysen puheissa Nasima Razmyarista on kaikuja Lapuan liikkeen muilutuksista

Jhapalin kylässä Lounais-Bangladeshissa asuva 45-vuotias Nurunnahar pelkää vuoroveden nousua. Ennakkovaroitukset auttavat häntä varautumaan tulviin.

Bangladeshissa tulvavaroitus voi pelastaa kylän – Uusi järjestelmä yhdistää tekoälyä ja paikallisten kokemuksia

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

21.11.2026

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

21.11.2026

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

21.11.2026

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

21.11.2026

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset