Esimerkki opiskelijan ja työssä käyvän asumistuesta
Kuvitteellinen opiskelija ja työssä käyvä pariskunta, joka asuu Helsingissä:
Opiskelija saa opintotukea 250 euroa kuukaudessa
Työssä käyvä puoliso saa 2 300 euroa keskimäärin tuloja kuukaudessa
Yhdessä työssä käyvän tyttö- tai poikaystävänsä kanssa asuva opiskelija saattaa kokea tänä syksynä ikävän yllätyksen.
Vuokra on 500 euroa kuukaudessa, johon sisältyy vesimaksu
Sähkö ei kuulu vuokraan.
Asumistukea 0 euroa
Näiden kahden aikuisen bruttotulot ovat 2 550 euroa kuukaudessa
Erilliset lämmityskulut ovat laskennallisesti 55 euroa eli
yhteensä asumiskulut ovat 555,00 euroa
Perusomavastuu pariskunnalle on 737,10 euroa
Yleinen asumistuki 1.8. alkaen on 0 euroa kuukaudessa,
sillä perusomavastuu on 737,10 euroa kuukaudessa.
Opiskelija ilman kumppania 406,40 euroa
Sama opiskelija asuu yksin ja saa opintotukea 250 euroa kuukaudessa.
Poikaystävä asuu omassa asunnossaan.
Nyt opiskelija saa asumistukea 406,40 euroa kuukaudessa 40 neliön asuntoonsa elokuun alusta lähtien.
Opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin elokuun alusta lähtien puhuttaa opiskelijoita.
– Eniten muutoksesta hyötyvät yksin asuvat opiskelijat. Heistä jopa 80 prosenttia saa elokuusta alkaen aiempaa enemmän tukea, sanoo Helsingin seudun yleishyödyllisen opiskelija-asuntosäätiö Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio.
Suomen ylioppilaskuntien puheenjohtaja Riina Lumme sanoo (MTV Katsomo) muutoksen vastaavan kysyntää. Yksilöllistä asumista suosiva järjestelmä vastaa hänen mukaansa kysyntää, koska kimppa-asuminen on vähentynyt.
Matti Tarhion mukaan asumiseen tarkoitetun tuen määrä kasvaa.
– Tähän asti opiskelijat ovat saaneet opintotuen asumislisää, joka on suuruudeltaan enintään 210 euroa kuussa. Siirtyminen yleiseen asumistukeen kasvattaa tuen määrää 290–406 euroon kuukaudessa.
Kaikkiaan asumiseen myönnetyn tuen määrä nousee noin 50 prosentilla opiskelijoista. Yleinen asumistuki ei ole riippuvainen opintojen etenemisestä ja sitä saa ympäri vuoden. Tämä on merkittävä parannus aikaisempaan verrattuna.
Kimpassa saa vähemmän asumistukea
Opiskelijoilta on kuitenkin tullut jo kitkerääkin palautetta. Edelleenkin opiskelijat asuvat kimppakämpissä ja elävät parisuhteessa.
Samassa taloudessa asuvien tulot vaikuttavat tuen määrään, sillä yleinen asumistuki myönnetään aina ruokakuntakohtaisesti. Samaan ruokakuntaan lasketaan kaikki samalla vuokrasopimuksella samassa asunnossa asuvat henkilöt.
– Kaveriasunnossa tai jaetussa asunnossa asuvien opiskelijoiden kannattaa jatkossa solmia erilliset vuokrasopimukset. Hoasilla näin tehdään automaattisesti jo nyt, Tarhio kertoo.
Viime lauantaina (22.7.) Helsingin Sanomissa Kelan etuuspalveluyksikön lakimies Mikko Horko puuttui samaan ongelmaan. Kela tekee tukia koskevat päätöksensä vuokralaisen ja vuokranantajan tekemän sopimuksen perusteella eikä neuvo näiden tekemisessä.
”Silti mainitsen, että asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaan vuokralainen saa luovuttaa alivuokrauksena enintään puolet huoneistosta toisen käytettäväksi asuntona”, hän kirjoittaa.
Eli kimppa-asujista yksi joutuu päävuokralaiseksi ja muut hänen alivuokralaisikseen. Vuokranantajat toki voivat tehdä kunkin kanssa erikseen sopimuksen, mutta kuinka moni on valmis tähän byrokratiaan.
Pienten asuntojen vuokrien pelätään nousevan
Useilla tahoilla on ennakoitu yksiöiden kysynnän kasvavan, koska yksin asuva opiskelija saa kimpassa asuvaa helpommin korkeampaa asumistukea. Helsingissä ja muissa isoissa kaupungeissa tämä lisää pienten asuntojen kysyntää entisestään.
Tarhio arvioi, että vapaiden markkinoiden asuntojen vuokrat saattavat nousta. Hänen mukaansa on mahdollista, että opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin nostaa vapailla markkinoilla olevien asuntojen vuokria etenkin yliopistokaupungeissa.
Näin ei välttämättä käy vastoin yleistä käsitystä. Joidenkin tutkimustulosten mukaan asumistuki ei suoranaisesti vaikuta vuokratasoon. Esimerkiksi VATT:n tutkimuksessa tuen arvioitiin kohdentuvan saajille.
Asumistukea saa myös rajallisesti. Yksin vuokralla asuvan asumismenoina huomioidaan asuinkunnasta riippuen enintään 344 – 508 euroa kuukaudessa. Asumistuki on 80 prosenttia niistä asumismenoista, jotka hyväksytään tukeen oikeuttaviksi asumismenoiksi. Tulot vaikuttavat myös asumistukeen.
Työssäkäyvä joutuu opiskelijan maksumieheksi
Yhdessä työssä käyvän tyttö- tai poikaystävänsä kanssa asuva opiskelija saattaa kokea tänä syksynä ikävän yllätyksen. Työssä käyvän asuinkumppanin tulot saattavat laskea asumistukea tai se saattaa jäädä kokonaan saamatta.
Parisuhteessa elävien opiskelijoiden elämäntilanteessa tästä saattaa syntyä varsin erikoisia tilanteita. Työssä käyvä, pienipalkkainen saattaa joutua maksamaan kumppaninsa asumiskulut, koska ilman asumistukea raha ei riitä vuokraan.
Tämä on vastoin suurta valtavirtaa: nuoret ja jopa vanhemmatkin elävät ja haluavat elää omilla varoillaan myös parisuhteessa. Tätä asumistuen muutos ei tunnista.
Kelan laskurilla on laskettu oheinen kuvitteellinen esimerkki pariskunnan ja yksin asuvan asumistuen tasosta.
Esimerkki opiskelijan ja työssä käyvän asumistuesta
Kuvitteellinen opiskelija ja työssä käyvä pariskunta, joka asuu Helsingissä:
Opiskelija saa opintotukea 250 euroa kuukaudessa
Työssä käyvä puoliso saa 2 300 euroa keskimäärin tuloja kuukaudessa
Yhdessä työssä käyvän tyttö- tai poikaystävänsä kanssa asuva opiskelija saattaa kokea tänä syksynä ikävän yllätyksen.
Vuokra on 500 euroa kuukaudessa, johon sisältyy vesimaksu
Sähkö ei kuulu vuokraan.
Asumistukea 0 euroa
Näiden kahden aikuisen bruttotulot ovat 2 550 euroa kuukaudessa
Erilliset lämmityskulut ovat laskennallisesti 55 euroa eli
yhteensä asumiskulut ovat 555,00 euroa
Perusomavastuu pariskunnalle on 737,10 euroa
Yleinen asumistuki 1.8. alkaen on 0 euroa kuukaudessa,
sillä perusomavastuu on 737,10 euroa kuukaudessa.
Opiskelija ilman kumppania 406,40 euroa
Sama opiskelija asuu yksin ja saa opintotukea 250 euroa kuukaudessa.
Poikaystävä asuu omassa asunnossaan.
Nyt opiskelija saa asumistukea 406,40 euroa kuukaudessa 40 neliön asuntoonsa elokuun alusta lähtien.
uutiskirje 
