Juri Nummelinin toimittama Sadan vuoden unet pukee vanhat sadut uusiin vaatteisiin. Osa saduista on uudessa muodossaankin helposti tunnistettavia, toisten kanssa taas saa tehdä enemmän työtä.
Lukijan kannalta yksi herkullisimmista asioista onkin miettiä, minkä sadun päälle tarinat on rakennettu. Uudelleen kirjoitettujen satujen tulkintaan vaikuttaa myös se, miten tutun tarinan päälle kertomus on rakennettu ja mikä sadun versioinneista on lukijalle tutuin.
Tyylilajeiltaan kertomukset ovat hyvin erilaisia. Osa tulkinnoista on kirjoitettu lähes perinteisen sadun muottiin, seassa on kuitenkin myös esimerkiksi post-apokalyptisia ja reaalifantasiaa.
Unelmien prinssi sattuu olemaan irstas mies.
Jotkin saduista pysähtyvät miettimään mitä jos? Mitä jos tarina olisikin kirjoitettu toisesta näkökulmasta tai mitä, jos kertomuksessa ei olisikaan ollut lainkaan taikuutta.
Käänteinen tarina
Kokoelmassa on useampi satu, joita versioidaan uuden näkökulman kautta. Yksi näistä saduista on Vesa Sisättön Miten Hairparadisen Viivi ja Paukku karkottivat taikapeilin hengen (ja pelastivat maailman) .
Sadussa Sisättö nostaa pääosaan taikapeilissä asuvan pahantahtoisen hengen. Tarinan henki on Lumikista lainattu, mutta yhtä hyvin se voisi olla mikä tahansa muu peilien henkiä käsittelevän sadun peili. Miten Hairparadisen Viivi ja Paukku karkottivat taikapeilin hengen (ja pelastivat maailman) lainaa lähdesadustaan peilin lisäksi kääpiöt.
Sadun pääosaan nousevat kuitenkin hengen motiivit ja lähes tavallisten nuorten naisten taistelu sen juonia vastaan. Mukana on tietysti ripaus taikuutta, kuten perinteisessä sadussa olla pitääkin.
Tarinan takana
Kokoelman yksi mielenkiintoisimmista tarinoista on Markus Harjun Pieni mies, muodoltaan väärä. Kertomus on kehrätty Tittelintuuren tarinan ympärille karsien siitä kuitenkin kaikki taikuus pois.
Lähes kaikille tutussa ja laajasti maailmalla tunnetussa sadussa Tittelintuure tai Rumpelstiltskin on pieni, ilkeä ja maaginen hahmo, joka juonittelujensa jälkeen kokee varsin brutaalin lopun. Harjun sadussa Tittelintuure on vain tavallinen pieni mies, joka on väärässä paikassa väärään aikaan ja pyrkii hyväntahtoisuuttaan auttamaan pulassa olevaa tyttöä. Tittelintuuren kohtalo on varsin samanlainen kuin aiemmissakin saduissa. Harju pohtiikin satunsa kautta mahdollisuutta, että Tittelintuure olisi ollut oikeasti olemassa, ja mitä olisi voinut tapahtua.
Marika Riikosen kirjoittama Lasikenkä on herkullinen satu. Tarina on päiväkirjamuotoon kirjoitettu tarina Tuhkimo-sadun prinssin näkökulmasta. Lasikengässä unelmien prinssi sattuu kuitenkin olemaan irstas mies, jolla on kenkäfetissi.
Uusi taikakalu
Teoksen ehdoton helmi kuitenkin on Johanna Sinisalon Hantta ja Kertsi. Satu on kirjoitettu nykyaikaistettuna Hannun ja Kertun päälle. Tarinana se on yhtä aikaa kamala, hilpeä ja oivaltava.
Sadun keskiössä ovat sisarpuolet Hantta ja Kertsi. Kertojana toimii melkein seitsemänvuotias Hantta. Tytöt elävät kodissa, jossa on alkoholismia, masennusta ja muita mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Työttömien vanhempien lapsina he eivät pääse päivähoitoon, joka mahdollistaisi edes säännöllisen ruuan saamisen. Hantta unelmoi koulun alkamisesta ja suunnittelee, miten kuljettaa sieltä syömistä viiden vanhalle pikkusiskolleen.
Kuten alkuperäisessä sadussa, myös Hantassa ja Kertsissä äiti haluaa päästä lapsistaan eroon pääosin taloudellisista syistä. Tarinan taikakaluksi nousee kadulta löytynyt iPhone, tai aifoun, kuten tytöt sitä nimittävät. Taikaa on jo itsessään se, ettei puhelimen avaamiseen tarvita salasanaa. Tyttöjen selviytymisen kannalta avainasemassa on kyseinen puhelin ja Kertsin lapsinerous, jonka avulla selvitään miltei pulmasta kuin pulmasta.
Hantta ja Kertsi on kirjoitettu naivistisesti lapsen näkökulmasta, tarinana se on eheä ja kaikessa uskomattomuudessaan silti todenmakuinen. Hantta ja Kertsi on tarina, jossa on opetus ja ennen kaikkea se on satu, joka saa aikuisenkin ajattelemaan.
Sadan vuoden unet: satuja aikuisille. Toimittanut Jyri Nummelin. Jalava 2017. 331 sivua.
uutiskirje 
