KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Hiilinielukompromissi ei muuttanut ilmastotavoitetta miksikään

Pariisin sopimuksen merkittävistä osapuolista EU tulkitsee nyt päätöksellään ensimmäisenä sitä, miten hiilinielut huomioidaan kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

Pariisin sopimuksen merkittävistä osapuolista EU tulkitsee nyt päätöksellään ensimmäisenä sitä, miten hiilinielut huomioidaan kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Kuva: Lehtikuva/Timo Jaakonaho

Vaikka europarlamentti poisti intensiteetti-sanan LULUFC-päätöksestä, ydinasia säilyi: hiilidioksidia on sidottava ilmakehästä saman verran kuin sitä jonkun prosessin kautta vapautetaan.

Sirpa Koskinen
24.9.2017 13.00
ILMOITUS
ILMOITUS

Metsien hiilinielut

Metsät sitovat haitallisia hiilidioksidipäästöjä eli toimivat hiilinieluina eli hiilivarastona.

Hiilineutraalisuus on tilanne, jossa toiminnan nettohiilijalanjälki on nolla.

Ihmiskunnan aiheuttamista historiallisista päästöistä arviolta noin 40 prosenttia on aiheutunut juuri maankäytön ja maanpeitteen muutoksista.

Europarlamentti hyväksyi äskettäin esityksen, jonka mukaan hakkuita voidaan lisätä, kunhan metsien hiilinielut pysyvät ennallaan tai kasvavat vuoteen 2050 mennessä.

”Suomalaisten työvoitto”, ”Yksi sana pelasti metsät”, ”Suomalaistoimijoiden pitkäjänteinen vaikuttamistyö palkittiin”. Sitaatit ovat viime viikolta, kun monet suomalaismepit ja -järjestöt iloitsivat europarlamentin hiilinielupäätöksestä. Sankariksi nimettiin Nils Torvalds (r.) jonka kompromissiesityksen ydin oli siinä, että kun intensiteetti-sana poistettiin päätösesityksestä, hakkuiden määrää ei tarvitse verrata metsän kasvuun. Toisin sanoen vuosittaisia hakkuumääriä ei tarvitsisi ottaa huomioon lyhyen aikavälin hiililaskelmissa kun metsien hiilinielun kasvattamisessa tähdätään vuosikymmenten päähän.

Metsäteollisuus iloitsi, sillä jatkovalmisteluun päätyi esitys, joka ”mahdollistaa metsävarojen lisääntyvän käytön ilman, että siitä seuraa jäsenmailla päästösanktioita”. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK kiitteli EU-parlamenttia, joka ”tunnusti kestävän metsätalouden hyödyt”. Suomen hallitus iloitsi, kun se voi toteuttaa ajamansa lisähakkuut.

Ilmastosopimus velvoittaa

Neljä suomalaismeppiä, heidän joukossaan Merja Kyllönen (vas.), äänesti toisin, kuin muut.

– Suomessa kompromissiesitys nähtiin ”erävoittona”, ja äänestyksen jälkeen meitä meppejä on jaettu isänmaallisiin ja ei-isänmaallisiin. Kukaan ei tunnu huomaavan, mikä täysistunnon selkeä kanta oli: ”EU-maiden tulee taata, että metsiin, viljelymaihin ja niittyihin sitoutuu hiilidioksidia niistä ilmakehään vapautuvia hiilidioksidipäästöjä vastaava määrä”, muistuttaa Kyllönen.

Hän korostaa, että lisähakkuut eivät lisää hiilinielua.

– Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii konkreettisia toimenpiteitä kaikilta mailta ja kaikilta sektoreilta – myös Suomen metsäteollisuudelta – aivan lähivuosina.

Ei ristiriitaa

Tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteenlaitokselta moittii äänestyspäätöksen uutisointia epätäsmälliseksi, sillä kompromissista huolimatta jäsenvaltioiden tulee metsän korjuuta lisätessään huolehtia kahden edellytyksen täyttymisestä.

– Toinen on se, että hoidettu metsämaa toimii edelleen kasvihuonekaasujen nieluna ja toinen on pitkän aikavälin päästövähennysstrategia, joka johtaa hiilineutraalisuuteen tai tasapainoon päästöjen ja nielujen välillä. Tätä taustaa vasten voi sanoa, että parlamentin päätös ei ole ristiriidassa Pariisin sopimuksen kanssa.

Kompromissi toi kylläkin hänen mukaansa enemmän joustoa asiaan.

– Alunperinhän metsän käytön intensiivisyys olisi määritelty numeerisesti joko siten että hakkuut jaettuna sillä paljonko saa hakata kasvusta tai hakkuut jaettuna sillä paljonko saa hakata puustotilavuudesta.

Pariisin sopimus on prosessi

Europarlamentin päätöstä on Liskin mukaan tulkittu julkisuudessa melko vapaasti.

– Jos ajatellaan, että nyt riittää, kunhan meillä vaan on sellainen suunnitelma, että vuonna 2050 nielut ja päästöt ovat tasapainossa, että siihen asti voidaan tehdä mitä tahansa, niin tämä on mielestäni se räikein porsaanreikä, joka tästä löytyy. Tällainen tulkinta ei ole sopusoinnussa Pariisin lämpenemistavoitteen kanssa, Liski sanoo.

Hän korostaa, että lämpötilan nousun kahden tai puolentoista asteen rajoittamiseen ei päästä siten, että ensin ei tehdä mitään, ja sitten vasta myöhemmin tehtäisiin rysäyksellä.

– Pariisin sopimuksen mukaista päästöjen ja nielujen tasapainoa kohti on pyrittävä etenemään koko ajan. Siten tavoite on saavutettavissa.

Liski korostaa, että Pariisin sopimus on prosessi.

– On sovittu, että viiden vuoden välein tarkistetaan, että ovatko maiden suunnitelmat ja toimet sopusoinnussa lämpenemistavoitteen kannalta.

Liski muistuttaa, että Pariisin sopimus poikkeaa aiemmista juuri siinä, että se lähtee alhaalta ylöspäin eikä niin että joku määräisi ylhäältä käsin mitä tehdään.

Päästölaskennan oltava avointa

Miten siis europarlamentin kompromissista pitäisi edetä, jotta ilmastotavoitteet turvattaisiin?

– Ensimmäiseksi tulisi ymmärtää, mikä Pariisin sopimuksen tavoite on ja mitä se edellyttää. Vapaamatkustajillehan ei ole paikkoja jaossa. Pitää ymmärtää Pariisin sopimuksen tavoitteen vaativuus. Mistään yksittäisestä laskentasäännöstä ei ole kyse.

– Toinen on se, että metsien ja koko maankäyttösektorin päästölaskennan pitää olla kaiken kattavaa, luotettavaa ja avointa, mitään ei saa kätkeä, muuten ei voida arvioida, mitkä ilmastovaikutukset toiminnolla on.

Liski uskoo, että järkevä ratkaisu on löydettävissä. Hän rauhoittelee ympäristöjärjestöjä, jotka olivat europarlamentin päätökseen kovin pettyneitä ja harmittelivat että kaikki on menetetty.

– Ei ole menetetty, jos vain ymmärretään, mitä tosiasiassa päätettiin eikä etsitä siitä sitä porsaanreikää. Sen etsiminen on vastuutonta, koska tarkoitus on noudattaa Pariisin sopimusta. Siitä on pidettävä kiinni, vaikka peli onkin kovaa talouden intressien ja ilmastonmuutoksen hillinnän välillä, Liski sanoo.

Oleellista aikajänne

Eduskunnan ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Silvia Modig (vas.) haikailee äänestyksessä hävinneen EU:n ympäristövaliokunnan esityksen perään. Esityksen mukaan jäsenmaiden olisi pitänyt kasvattaa hiilidioksidin imeytymistä niin, että vuoteen 2030 mennessä hiilidioksidin poistuman olisi pitänyt ylittää määrältään päästöt. Esitys vastasi Pariisin ilmastosopimuksen ja EU:n pitkän aikavälin tavoitteita.

Modig muistuttaa, että olennaista metsien hiilinielujen kohdalla on aikajänne.

– Jos nyt lisäämme hakkuita massiivisesti Sipilän hallituksen kaavailemalla tavalla, vapautuu hiiltä ilmakehään vuosikymmeniksi. Jos aikaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen olisi 50 vuotta, voisi yhtälö toimia, mutta meidän on toimittava seuraavien 14 vuoden aikana. Meillä ei yksinkertaisesti ole aikaa odottaa, Modig sanoo.

Hän muistuttaa, että parlamentin äänestystulos ei koske tietenkään vain Suomen metsätaloutta, vaan kaikki EU-maat voisivat kaataa metsää yhtä intensiivisesti.

– Ilmastovaikutukset voivat siis olla hyvin merkittäviä.

Taakanjakokysymys

Modigin mukaan Suomen julkisessa keskustelussa ei ole tullut selväksi, miten LULUCF-sääntely todellisuudessa vaikuttaa.

– Nyt ollaan tekemässä yhteismitallista tapaa arvioida eri sektoreiden ilmastovaikutuksia, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa. Suomen työllisyyden ja talouden kannalta olennaista on käyttää Suomen puuraaka-ainetta pitkäaikaisiin korkean arvonlisän tuotteisiin.

Myös Kyllönen on pohtinut taakanjakokysymystä.

– Joustoelementit eri sektoreiden välillä on nähty tarpeellisiksi niin kotimaassa kuin poliittisen sovun kannalta. Parlamentin oikeistoryhmää on ollut vaikea saada jakamaan tavoitetta vuosien 2021–2030 päästövähennystavoitteiden tiiviimmästä kytkemisestä Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamiseen, hän sanoo.

Jos suomalainen metsätalous ja maankäyttö eivät pysty hoitamaan omaan osaansa, ovat suomalainen liikenne, asuminen ja maatalous Kyllösen mukaan entistä kovempien toimien edessä.

– Ja jos maatalouskaan ei kykene, kasataanko kaikki päästötavoitteet kansallisesti liikenteeseen ja asumiseen? Mitkä tämän kustannusvaikutukset ovat teollisuudelle ja kansalaisille? hän kysyy.

Konkreettinen suunnitelma

Liskikin odottaa selvyyttä siihen, miten hiilineutraali tila saavutetaan.

– Nykyisen vuoteen 2030 ulottuvan energia- ja ilmastostrategian vaikutusarviossa Suomi ei vielä etene hiilineutraalisuutta kohti, koska hiilinielu hupenee samaa tahtia päästöjen kanssa.

Hiilinielu voidaan laittaa vaikka kuinka pieneksi, jos samanaikaisesti löydetään päästöpuolella paljon vähennettävää. Juuri tätä joustoa intensiivisyys-sanan poisto toi, Liski toteaa.

– Tähän ei ole olemassa vielä konkreettista suunnitelmaa. Se tarvittaisiin nyt, hän sanoo.

Kaikki ilmastotutkijat eivät suhtaudu päätökseen yhtä toiveikkaasti kuin Liski. Monien mielestä talous jyräsi Suomessa, eikä uskoa ole siihen, että lisääntyvässä metsän käytössä vapautuva hiilidioksidi saataisiin palautettua takaisin metsään vuoteen 2050 mennessä.

Luonnonsuojeluliiton mielestä äänestystulos vesittää europarlamentin työn ilmastomuutoksen hidastamiseksi. Järjestön mukaan päätös pilaa tavoitteen, jossa metsien avulla päästäisiin eroon fossiilisista polttoaineista, sillä metsien liian kova käyttö estää metsien avun ilmastonmuutoksen torjunnassa elintärkeinä lähivuosina.

Järjestön suojeluasiantuntija Otto Bruunin mielestä parlamentti avasi oven lisähakkuiden ilmastovaikutusten piilottamiseksi. Ympäristöministereillä on Bruunin mukaan suuri vastuu asian oikaisemisessa.

EU tulkitsee ensimmäisenä

Europarlamentin viimeviikkoinen äänestystulos on siis vasta välivaihe LULUCF-asetuksen käsittelyssä. Seuraavaksi jäsenmaiden muodostama ministerineuvosto päättää yhteisestä linjastaan puheenjohtajamaa Viron johdolla todennäköisesti lokakuussa.

Silvia Modig toivoo, että EU:n kolmikantaneuvotteluissa löytyisi tasapuolinen ja oikeudenmukainen tapa arvioida metsien todellisia ilmastovaikutuksia, niin että ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä ajoissa.

EU:n lopullinen kanta ratkeaa, kun parlamentti, neuvosto ja komissio sovittavat yhteen näkemyksiään ns. trilogi-neuvotteluissa.

Pariisin sopimuksen merkittävistä osapuolista EU tulkitsee päätöksellään ensimmäisenä sitä, miten hiilinielut huomioidaan kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

Metsien hiilinielut

Metsät sitovat haitallisia hiilidioksidipäästöjä eli toimivat hiilinieluina eli hiilivarastona.

Hiilineutraalisuus on tilanne, jossa toiminnan nettohiilijalanjälki on nolla.

Ihmiskunnan aiheuttamista historiallisista päästöistä arviolta noin 40 prosenttia on aiheutunut juuri maankäytön ja maanpeitteen muutoksista.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

Uusimmat

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään