Oikeisto ja etenkin äärioikeisto vahvistuivat Saksan liittopäivävaaleissa, vaikka liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraattien CDU kärsi rökäletappion. Äärioikeistolaisen, maahanmuutto- ja islaminvastaisen, AfD:n (Alternative für Deutschland eli Vaihtoehto Saksalle) nousu liittopäiville lisää epävarmuutta Saksassa, mutta myös koko Euroopassa.
Merkelillä on vaikeuksia koota hallitus. ”Vaikean ja katkeran” vaalitappion kärsinyt sosiaalidemokraattien SPD ilmoitti tuloksen selvittyä jäävänsä oppositioon. Ensiarvioiden mukaan Merkelin on haettava hallituskumppaneita keskustaliberaalien FDP:stä ja vihreistä.
Neuvottelut ovat vaikeat, ja tuloksena voi olla heikko hallitus, jos sellainen saadaan tällä niin sanotun Jamaika-koalition puitteissa.
Perinteisiä vasemmistolaisia arvoja vaaleissa ajanut Linke menetti myös potentiaalisia äänestäjiä AfD:lle.
Menneisyyden aaveet liikkuvat Saksassa
Etenkin entisen Itä-Saksan alueelta ja miehiltä äänensä saaneen AfD:n nousu liittopäiville on saksalaisille henkisesti iso asia. Vuoden 1949 jälkeen liittopäivillä ei ole ollut äärioikeistolaisen puoleen edustajia. Keskustelukulttuurin odotetaan muuttuvan liittopäivillä aggressiivisemmaksi.
AfD:n nousu muistuttaa saksalaisia menneisyyden aaveista, ja puolueen vaikutuksen odotetaan olevan kokoaan suurempi.
Kaikki puolueet ovat kieltäytyneet tekemästä yhteistyötä AfD:n kanssa liittopäivillä, vaikka yhteistyötä tehdään sen kanssa osavaltioissa eri kokoonpanoissa. Puoluetta odottaa ruotsidemokraattien tavoin eristäminen, mutta tämä ei estä sitä saamasta ääntään kuuluviin.
Se voi vaikuttaa välillisesti saksalaiseen poliittiseen ilmapiiriin, kuten on nähty monissa muissakin Euroopan maissa oikeistopopulistien niittäessä kannatusta.
Äärioikeiston kasvua yritetään padota
Nähtäväksi jää, pystyvätkö kristillisdemokraatit, sosiaalidemokraatit ja vasemmistopuolue Linke torjumaan AfD:n suuremman kasvun. Puolue saa valtaa, rahaa ja näkyvyyttä aikaisempaa enemmän lähes 13 prosentin kannatuksellaan, vaikka sillä ei ole asiaa hallitukseen.
AfD:n oppositiopolitiikka saattaa toimia Saksassa samaan tapaan kuin vastaavien äärioikeistolaisten politiikka muuallakin Euroopassa. Alunperin EU-vastaisena profiloitunut AfD ratsasti pakolaisvastaisuuden harjalla liittopäiville. Sen äänistä arviolta noin miljoona tuli kristillisdemokraatteihin pettyneiltä.
Kannattajilleen vaali-iltana pitämässään puheessaan Merkel nosti esiin maahanmuuton. Puheen sävy ennakoi maahanmuuttopolitiikan kiristymistä, sillä yhdeksi CDU:n karvaan tappion syyksi listattiin Merkelin maahanmuuttopolitiikka. Myös sosiaalidemokraateilla on tarve padota AfD:tä, sillä myös SPD menetti satojatuhansia äänestäjiä.
Perinteisiä vasemmistolaisia arvoja vaaleissa ajanut Linke menetti myös äänestäjiä AfD:lle. Lupaukset kohtuuhintaisesta asumisesta, paremmasta koulutuksesta ja turvallisemmista työsuhteista ei vedonnut äänestäjiin siten, että se olisi peitonnut äärioikeistopuolueen.
Osa hallituksen menoon pettyneistä ja aiemmin turhautumisensa Linken kautta purkaneista äänesti AfD:tä. Linken kannatus kuitenkin kohosi karvan verran eli 0,4 prosenttiyksikköä ollen yhdeksän prosenttia.
Saksan puoluekenttä muutoksessa
Konservatiivit ja sosiaalidemokraatit ovat heikoimmilla kuuteen vuosikymmeneen.
Etenkin SPD:n tulevaisuus on – ottaen huomioon koko eurooppalaisen trendin – hämärän peitossa. Puheenjohtajan Martin Schulzin ilmoitus jatkaa puolueen johdossa huolimatta rökäletappiosta herätti myös vaali-iltana hämmästyneitä kommentteja.
Puolueella ei ole helppoa oppositiossa, sillä AfD kerää ykköshuomion, kuten ei myöskään vasemmistopuolue Linkellä. Merkelin hallitus saa vastaansa moniäänisen opposition.
uutiskirje 
