Heinäkuussa YK:ssa hyväksyttiin maailman ensimmäinen ydinasekieltosopimus. Kun 123 valtiota tuki sopimuksen neuvotteluiden aloittamisesta Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa, Suomi äänesti tyhjää. Itse neuvotteluihin osallistui 129 maata. Suomi ei ollut paikalla edes tarkkailemassa neuvotteluita.
Suomi asettuu siis kansainvälisesti ydinasevaltioiden kanssa yhteen rintamaan, tulkitsee vasemmistoliiton presidenttiehdokas, europarlamentaarikko Merja Kyllönen.
Hän kertoo presidenttiehdokkaana haluavansa edistää ydinaseriisuntaa.
– Siksi allekirjoitin viime viikolla kansainvälisen ydinasekieltoa ajavan järjestön vetoomuksen: poliitikkona sitoudun edistämään sopimuksen allekirjoittamista ja ratifiointia Suomessa.
– Haastan kanssaehdokkaani tekemään saman. Aktiivisuus luo suurille maille painetta. ”Soveliaisuus” on tässä asiassa moraaliton valinta.
Kyllönen sanoo, että ydinhyökkäyksen uhkaa käytetään omien etujen edistämiseen. Hän kysyy, millä tavalla tämä on Suomen etu.
Suomi kannattaa sen sijaan vanhaa ydinsulkusopimusta, joka on saanut 47 vuoden aikana vain yhden valtion kokonaan tuhoamaan ydinaseensa. Nykyiset ydinasevaltiot ovat päinvastoin uudistamassa ydinasejärjestelmiään.
Suomessa maanantaina vieraillut Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kiitteli Suomea ja Ruotsia siitä, että ne eivät allekirjoittaneet sopimusta.
uutiskirje 
