Tänään maanantaina tulee kuluneeksi 50 vuotta vallankumoustaistelija Ernesto Che Guevaran kuolemasta. Tulitaistelussa loukkaantunut Che oli otettu vangiksi edellisenä päivänä ja viety kädet sidottuina La Higueran kylän ränsistyneeseen koulurakennukseen Bolivian syrjäisellä maaseudulla.
Lokakuun 9. päivänä 1967 kello yhden jälkeen iltapäivällä 27-vuotias Bolivian armeijan kersantti Mario Terán astui usean olutpullon rohkaisemana sisään koulurakennukseen ja ampui M2-rynnäkkökiväärillä yhdeksän laukausta Che Guevaran jalkoihin, käsivarteen, rintaan ja kaulaan.
Siihen päättyi 11 kuukautta kestänyt sissioperaatio, jossa Bolivian kansalliseksi vapautusarmeijaksi itseään kutsunut 50 kuubalaisen ja bolivialaisen taistelijan ryhmä yritti käynnistää pienviljelijöiden aseellisen vallankumouksen Etelä-Amerikan köyhimmässä ja eriarvoisimmassa maassa.
Presidentin ei tarvinnut tietää kaikkea CIA:n roolista teloituksessa.
Uruguaylaisena liikemiehenä esiintynyt Che saapui Boliviaan marraskuussa 1966 ja pystytti sissileirin Nancahuazu-joen yläjuoksulle maan eteläosan metsäisille vuorille. Poliisi ja armeija pääsivät kuitenkin sissien jäljille, kun kaksi bolivialaista sissiä karkasi riveistä koulutusjakson lopussa.
Vuoden 1967 maaliskuusta syyskuuhun sissit onnistuivat tekemään vain muutaman väijytyksen, joissa parikymmentä Bolivian armeijan sotilasta sai surmansa ja 50 otettiin vangiksi ja riisuttiin aseista ennen kuin heidät päästettiin vapaaksi.
Bolivialaiset viljelijät eivät kuitenkaan liittyneet sissien riveihin, ja sissit olivat jatkuvasti paossa armeijan sotilaita. Lokakuun alussa Chen joukoissa oli enää 17 sissiä vastassaan 1 800 Yhdysvaltojen aseistamaa ja kouluttamaa armeijan sotilasta.
Viimeisessä taistelussa La Higueran kylän lähellä Che sai osuman jalkaansa ja menetti aseensa.
”Älkää ampuko! Olen Che Guevara ja arvokkaampi teille elävänä kuin kuolleena”, hänen kerrottiin huutaneen antautuessaan Bolivian erikoisjoukoille.
Vain muutama tunti teloituksen jälkeen Che Guevaran ruumista esiteltiin lehtimiehille Vallegranden pikkukaupungin sairaalassa. Bolivian sotilasjohtajat väittivät Chen kuolleen taistelussa saatuihin vammoihin.
Sissejä vastaan taistelleita erikoisjoukkoja johtanut amerikankuubalainen CIA:n agentti kuitenkin raportoi esimiehilleen kiinnioton ja teloituksen yksityiskohdista. Bolivian armeijan kapteenina esiintynyt Felix Rodriguez kertoi saaneensa teloituskäskyn armeijan kenraaleilta pääkaupungista La Pazista.
Tätä väitettä ja sen erilaisia versioita on toistettu myös lukuisissa Che Guevarasta ja hänen kuolemastaan kertovissa kirjoissa.
Kahden tunnetun amerikkalaisjuristin tiedonvapauslain nojalla haltuunsa saamat Yhdysvaltojen viranomaisten asiakirjat kuitenkin paljastavat, että Yhdysvalloilla, ja etenkin tiedustelupalvelu CIA:lla, oli paljon keskeisempi rooli Bolivian sotilasoperaatiossa ja Che Guevaran teloituksessa.
Michael Ratner ja Michael Steven Smith kertovat kirjassaan Who killed Che? How the CIA got away with murder, kuinka Yhdysvaltojen viranomaiset jäljittivät Che Guevaraa vuodesta 1956 lähtien, jolloin hän oli Meksikossa ja tapasi Fidel Castron ensimmäisen kerran.
CIA yritti surmata Chen sekä Fidel ja Raul Castron jo vuonna 1962 Kuuban vallankumouksen jälkeen.
CIA:lla oli valtuudet harjoittaa propagandaa, taloudellista sodankäyntiä, ennaltaehkäiseviä toimia, sabotaasia sekä kumouksellista toimintaa tukemalla vihamielisiä valtioita vastaan taistelevia aseellisia ryhmiä. Presidentit ja heidän hallintonsa pidettiin tarkoituksellisesti pimennossa esimerkiksi salamurhaoperaatioista.
CIA järjesti vuonna 1964 Bolivian sotilasvallankaappauksen, jossa valtaan tuli kenraali René Barrientos. Bolivian kenraalit ja 1 200 armeijan sotilasta saivat koulutusta Yhdysvaltojen armeijan School of the Americas -sotilaskoulussa Panamassa.
Reaktiona Bolivian sissioperaatioon Yhdysvaltojen armeijan vihreiden barettien erikoisyksikkö koulutti 600 bolivialaista erikoisjoukkojen sotilasta, joiden tehtävänä oli eliminoida Che Guevaran joukot. Yhdysvallat toimitti aseita, helikoptereita ja radiolaitteita ja asetti kaksi amerikankuubalaista CIA:n upseeria erikoisjoukkojen johtoon.
Yhdysvaltalaisjuristit Ratner ja Smith pitävät täysin epäuskottavana erikoisjoukkojen komentajana toimineen CIA:n agentin Felix Rodriguezin väitettä, jonka mukaan hän välitti sotilailleen Bolivian kenraaleilta saamansa teloituskäskyn. CIA:n agentit eivät koskaan aiemmin ottaneet vastaan käskyjä bolivialaisilta upseereilta.
CIA:n johtaja Richard Helms raportoi Chen teloituksesta presidentti Lyndon B. Johnsonin turvallisuusneuvonantajalle Walt Rostowille. Presidentin ei kuitenkaan tarvinnut tietää kaikkea CIA:n roolista teloituksessa. Rostow kirjoitti presidentti Johnsonille pitävänsä teloitusta typeränä, mutta luetteli lukuisia teloituksesta koituvia hyötyjä Yhdysvalloille. Lehtimiehiä informoitiin asiasta ennen presidenttiä.
uutiskirje 