Suurliitto-haave on elänyt pitkään
Kuljetusalan liittofuusiota on rakennettu erilaisin kokoonpanoin vuodesta 2006 lähtien.
Vuonna 2010 SAK:laiset kuljetusliitot sopivat tavoitteeksi, että uusi kuljetusliitto aloittaisi toimintansa viimeistään 2014.
Rautatieläisten Liitto päätti 2010 yhdistyä Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon JHL:ään. Liitos toteutui vuoden 2011 alusta ja nimi muutettiin Raideammattilaisten yhteisjärjestöksi.
Solmujen avaamiseksi hankkeeseen palkattiin selvitysmies, Lauri Ihalainen. Kun hänet valittiin eduskuntaan 2011, selvitysmiehinä jatkoivat ensin Veturimiesliiton VML:n Risto Elonen ja sitten AKT:n Jussi Koivunen.
Veturimiesliitto irtosi hankkeesta keväällä 2012. Vuosi myöhemmin Posti- ja logistiikka-alan unioni ilmoitti vetäytyvänsä hankkeesta. Samana vuonna hanke laitettiin jäihin.
SAK:ssa toimii paraikaa seitsemän kuljetusliittoa eli Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, Suomen Merimies-Unioni SMU, Veturimiesten liitto VML, Rautatievirkamiesliitto RVL, Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY sekä Ilmailualan Unioni IAU, jolla on yhteistyösopimus Suomen Lennonjohtajien yhdistyksen SLJY:n kanssa. BS/UP
Kuljetusalan työntekijöiden etuja voisi ajaa paremmin, jos nykyiset kahdeksan ammattiliittoa toimisivat tiiviimmässä yhteistyössä, toteavat kahden suuren kuljetusliiton puheenjohtajat tuoreimmassa AKT-lehdessä.
Yhteistyön syventämistä vauhdittavat ennen muuta nykyhallituksen toimet eli työttömyysturvan heikentäminen, kilpailun vapauttaminen ja yritykset heikentää työaika- ja vuosilomalain säännöksiä.
– Tarve kuljetusalan suurliittoon ei ole hävinnyt mihinkään keväästä 2013, jolloin todettiin, ettei hanke etene. Kukaan ei ole sanonut, etteikö fuusiolle olisi tarvetta, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen toteaa.
Hän huomauttaa, että sekä työnantaja- että työntekijäpuolella järjestöt liittyvät yhteen. Vuoden alusta aloittaa kolme SAK:laista liittoa kokoava Teollisuusliitto.
Miltei 95 000 kuljetustyöntekijän ääni tulisi Piiraisen mukaan paremmin kuuluviin SAK:ssakin yhteisen liiton myötä. Uusi liitto edustaisi maantie- ja rautatieliikennettä, ilmailualaa lennonjohtoa myöten, posti- ja logistiikka-alaa, meriliikennettä ja satamatoimintoja.
– Jos olisimme yksi yhtenäinen kuljetusliitto, neuvotteluasemamme olisi vahvempi. Jäsenliittojen koolla on merkitystä, kun keskusjärjestö valmistelee omia tavoitteitaan edustajistokaudelleen, Piirainen sanoo.
– Miljoonan jäsenen SAK:lla on kohta kolme reilun kahdensadantuhannen jäsenen liittoa. Kuljetusalalla on tiedossa olevien fuusioiden jälkeen edelleen viisi ammattiliittoa.
Isompaa kokonaisuutta kohti
Aiemmin fuusioaikeet ovat kaatuneet Piiraisen mukaan osittain pienimpien kuljetusliittojen epäilyihin vaikutusvaltansa säilymisestä. Kuljetusliitoista valtaosa on jo yli satavuotiaita.
– Aina mielletään, että lähinnä oleva organisaatio toimii parhaiten. Maailma kuitenkin muuttuu, ja haasteisiin pitää vastata yhdistämällä järjestöllistä ja edunvalvonnallista voimaa.
Kuljetusliittojen iso fuusiohanke laitettiin jäihin vuonna 2013. Sen jälkeen AKT:n ja Suomen Merimies-Unionin SMU:n työttömyyskassat ovat yhdistyneet. Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY on ollut syksystä 2015 AKT:n yhteistyöjäsen ja ensi vuodesta lähtien siitä tulee AKT:n valtakunnallinen ammattiosasto. Veturimiesliitto ja Rautatievirkamiesliitto ovat yhdistymässä vuoden 2019 alusta.
– Erilaisia polkuja pitkin ollaan menossa kohti samaa eli isompaa kokonaisuutta, Piirainen sanoo.
Liittoutumalla säästöjä syntyisi yhteisen jäsenrekisterin, ict-palvelun, viestinnän, taloushallinnon ja kansainvälisen yksikön myötä.
Piiraisen mukaan aiemmin tehdyn perusselvitystyön pohjalta voitaisiin jatkaa fuusioneuvotteluja siten, että uusi liitto olisi valmiina kesäksi 2020.
– Jos siihen nähdään yhteisiä intressejä.
Verkostoituminen riittää
Suomen Merimies-Unionissa SMU:ssa ja Posti- ja logistiikka-alan unionissa PAU:ssa fuusiopuheisiin suhtaudutaan varovaisesti.
– Toistaiseksi jokainen jatkaa itsenäisenä liittona, mutta eihän koskaan tiedä, miten tilanteet muuttuvat, SMU:n puheenjohtaja Simo Zitting toteaa.
– Yhteistyön tiivistämistä ja resurssien järkevää käyttöä pohditaan paraikaa. Kun olemme samassa rakennuksessa, on hölmöä tehdä joka paikassa samoja toimintoja.
PAU päätti viime kesänä harkita liittymistä yhteen joko AKT:n tai Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n kanssa. Päätös tehdään vuoteen 2021 mennessä.
Puheenjohtaja Heidi Niemisen mielestä kuljetusalojen liittojen tiiviimpää verkostoitumista tai mahdollista fuusiota on syytä miettiä rauhassa.
– Mutta on myös pieniä liittoja, joita kuullaan SAK:n hallituksessa jopa painoarvoaan enemmän. Kyse on ennen muuta asiantuntemuksesta ja osaamisesta.
Suurliitto-haave on elänyt pitkään
Kuljetusalan liittofuusiota on rakennettu erilaisin kokoonpanoin vuodesta 2006 lähtien.
Vuonna 2010 SAK:laiset kuljetusliitot sopivat tavoitteeksi, että uusi kuljetusliitto aloittaisi toimintansa viimeistään 2014.
Rautatieläisten Liitto päätti 2010 yhdistyä Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon JHL:ään. Liitos toteutui vuoden 2011 alusta ja nimi muutettiin Raideammattilaisten yhteisjärjestöksi.
Solmujen avaamiseksi hankkeeseen palkattiin selvitysmies, Lauri Ihalainen. Kun hänet valittiin eduskuntaan 2011, selvitysmiehinä jatkoivat ensin Veturimiesliiton VML:n Risto Elonen ja sitten AKT:n Jussi Koivunen.
Veturimiesliitto irtosi hankkeesta keväällä 2012. Vuosi myöhemmin Posti- ja logistiikka-alan unioni ilmoitti vetäytyvänsä hankkeesta. Samana vuonna hanke laitettiin jäihin.
SAK:ssa toimii paraikaa seitsemän kuljetusliittoa eli Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, Suomen Merimies-Unioni SMU, Veturimiesten liitto VML, Rautatievirkamiesliitto RVL, Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY sekä Ilmailualan Unioni IAU, jolla on yhteistyösopimus Suomen Lennonjohtajien yhdistyksen SLJY:n kanssa. BS/UP
uutiskirje 
