Marraskuussa Suomen ja muiden EU-maiden pitää ilmoittaa, lähtevätkö ne mukaan unionin yhteiseen puolustukseen. Suomi on valmis nykyistä syvempään yhteistyöhön, niin sanottuun pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön.
Asia on edennyt EU-mittapuulla nopeasti, sillä yhteinen puolustus nostettiin vakavasti keskusteluun vasta vuosi sitten.
Käytännössä pysyvä rakenteellinen yhteistyö tarkoittaa osallistumista EU:n omiin taisteluosastoihin ja puolustuksen kalustovaatimusten harmonisointia.
Yksi keskeinen osa on avunanto aseellisen hyökkäyksen sattuessa, minkä Suomi halusi mukaan. Tästä on hieman kokemusta, kun Ranska pyysi sotilaallista apua muilta EU-mailta 2015 marraskuun terrori-iskujen jälkeen. Sotilaiden sijaan Ranska sai muuta virka-apua.
Valtioneuvoston kansliasta korostetaan, että pysyvällä rakenteellisella yhteistyöllä ei haeta unionille Naton korvaajaa.
Tanska ja Malta aikovat jättäytyä tiiviin yhteistyön ulkopuolelle. Koska unionissa hyväksytään nykyisin jäsenmaiden niin sanottu eritahtinen kehitys, ne voivat muuttaa myöhemmin kantansa.
Rahaa puolustustutkimukseen
Puolustusyhteistyötä tiivistetään myös kasvattamalla tutkimukseen keskittyvää puolustusrahastoa ja lisäämällä puolustusteollista yhteistyötä.
Puolustusteollisiin yhteistyöhankkeisiin kuuluvat muiden muassa avaruus- ja satelliittiyhteistyö, kyberpuolustus ja meripuolustus. Nyt puolustusteolliseen yhteistyöhön osoitetaan 0,5 miljardia euroa vuosittain. Vuoteen 2021 mennessä summa aiotaan kasvattaa miljardiin ja sen jälkeen 5 miljardiin.
Suomi haluaa pienet ja keskisuuret yritykset osille, jottei raha mene vain suurille kansainvälisille yrityksille.
Vaikka Tanska ja Malta jättäytyvät muusta yhteistyöstä, ne pääsevät muiden tavoin hyödyntämään puolustusrahastoa ja puolustusteollista yhteistyötä.
Unkarille ja Puolalle sanktioita?
Unionissa pohditaan jälleen sanktioita Unkarille ja Puolalle, koska ne ovat rikkoneet oikeusvaltioperiaatetta. Maiden saamia koheesiopolitiikan tukia kutistettaisiin.
Koheesiopolitiikkaan osoitetaan liki 300 miljardia, josta Suomi saa 1,2 miljardia pohjoisen ja harvan asutuksen takia. Puola saa tukea 80 miljardia. Unkarin koheesiorahoja jäädytettiin kertaalleen jo vuonna 2011 rikkomusten takia.
Ison-Britannian ero EU:sta tekee ison loven unionin budjettiin. Maan osuus EU:n budjetista on 12 prosenttia.
Osa jäsenmaista haluaa, että unionin budjettia kutistetaan juuri saman verran. Hollanti ja Ruotsi haluavat, että jäsenmaat maksavat vastakin unionille prosentin bruttokansantuotteesta.
Suomen mukaan budjettileikkaus voisi olla maltillisempi, koska yhteiseen puolustukseen tarvitaan varoja enemmän kuin aiemmin. Lisäksi kaksi kolmasosaa unionin budjetista menee Suomelle tärkeisiin maataloustukiin ja koheesiopolitiikkaan.
Lisäksi euromaat haluavat, että niille osoitetaan EU:n budjetista pieni oma osuus esimerkiksi nuorisotyöttömyyden hoitoon.
lehti 