Presidentti Sauli Niinistö kannattaa Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestystä, mikäli jäsenyyttä päädyttäisiin hakemaan. Kansalaisista valtaosa vastustaa Nato-jäsenyyttä jopa silloinkin, jos Ruotsi päättäisi hakea Naton jäseneksi.
Kansalaisten Nato-vastaisuus on ollut tiedossa jo pitkään. Kansalaismielipide ei ole kääntynyt Naton kannalle edes suurten kriisien aikaan edes silloin, kun Venäjä valtasi Krimin.
Kansalaismielipide on saattanut kriisien aikaan taipua tavanomaista enemmän Naton suuntaan, mutta enemmistö on pitänyt pintansa. Poliitikot, ja etenkin kokoomus ja RKP, ovat pitäneet Nato-jäsenyyttä esillä. Keskustelua jatketaan, kunnes saadaan ”oikea”, haluttu kansalaismielipide.
Suomi on syventänyt presidentti Niinistön kaudella merkittävästi yhteistyötään Naton kanssa.
Nykyinen oikeistohallitus muutti Nato-optiota muutaman piirun verran myönteisempään suuntaan hallitusohjelmassa verrattuna Kataisen hallituksen ohjelmaan. Tuolloin vasemmistoliitto vahti, että hallitusohjelmassa selkeästi todettiin hallituksen kannaksi, ettei hallitus valmistele Suomen Nato-jäsenyyttä.
Yhteistyö Naton kanssa syventynyt Niinistön kaudella
Presidentinvaalikampanja vauhdittaa Nato-keskustelua, mutta se jää varjonyrkkeilyksi. RKP:n ehdokasta Nils Torvaldsia lukuun ottamatta kukaan ehdokkaista ei suoraan sano ajavansa Nato-jäsenyyttä.
Kaikkein selkeimmin Nato-jäsenyyttä vastustaa vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen, kuten tekevät hänen puolueensa kannattajatkin. Sen sijaan kokoomuslaiset ovat eri linjoilla puolueensa ehdokkaan, kokoomuksen riveistä presidentiksi nousseen Sauli Niinistön kanssa. Kokoomuslaiset ovat innokkaimpia Naton kannattajia, ja niukka enemmistö on Nato-jäsenyyden kannalla.
Presidentti Tarja Halonen totesikin viisaasti, että ”moni puhuu Niinistön puolesta, koska hän ei ainakaan avoimesti ole ollut Naton kannalla”.
Suomi on syventänyt Niinistön kaudella merkittävästi yhteistyötään Naton kanssa. Tämä ei ole tapahtunut ilman presidentti Niinistön hyväksyntää. Suomen on arvioitu lisänneen yhteistyötä Naton kanssa niin pitkälle kuin se on mahdollista ilman jäsenyyttä.
Kylllöstä lukuun ottamatta kaikki ehdokkaat tukevatkin yhteistyön lisäämistä Naton kanssa.
Sipilä tehnyt tilaa presidentti Niinistölle
Niinistöllä on ollut tilaa linjata ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa mieleiseensä suuntaan. Presidentti päättää ulko- ja turvallisuuspolitiikasta yhteistyössä hallituksen kanssa. Pääministeri Juha Sipilällä (kesk.) on ollut erityisen heikko ulko- ja turvallisuuspoliittinen osaaminen. Yritysjohtajan yhteyksissä saadulla kokemuksella jää jalkoihin suuren maailman kuvioissa.
Sipilä on ulkoistanut ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskustan presidenttiehdokkaalle Matti Vanhaselle. Tämä ei ole auttanut Sipilää eikä Vanhasta, sillä viimeisimmänkin Helsingin Sanomien (4.11.) teettämän mittauksen mukaan enemmistö puolueen ehdokkaista äänestäisi nyt Niinistöä ja Sipilä kamppailee imago-ongelmansa kanssa.
Sikäli keskusta ei poikkea muista puolueista, että myös SDP:n, perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannattajista enemmistö on Niinistön kannalla. Vihreiden Pekka Haavisto on onnistunut kampanjoinnillaan kääntämään puolueen kannattajien hienoisen enemmistön taakseen.
Haaviston oma tähti ei loista yhtä kirkkaasti kuin kuusi vuotta sitten. Kannatusta vetää alaspäin myös vihreiden puheenjohtaja Touko Aallon kasvava epäsuosio, joka alkaa näkyä jo puolueen alenevissa kannatusluvuissa.
Puolustusministeri Niinistö kerää länsipinnoja
Presidentinvaalien läheisyys näkyy myös puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) esityksessä suursotaharjoitusten järjestämisestä Suomessa. Tähän ärähtivät omalla tavallaan sekä presidentti Niinistö että kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.).
Tuomioja syytti puolustusministeri Niinistöä sooloilusta, ja muistutti yhteistoiminnan merkityksestä. Niinistö ajoitti julkitulonsa asiassa sopivasti Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattisin vierailun alle. Hän halusi viestittää Mattisille kutsun sotaharjoitukseen, mikä on samalla viesti halusta syventää edelleen yhteistyötä.
Presidentti Niinistön mukaan ei ole syytä puhua suursotaharjoituksesta, ja harjoitusta on syytä sovitella eduskunnassa valiokuntien kanssa. Hän saikin oivallisen tilaisuuden esiintyä Mattisin tapaamisessa maailmanrauhan rakentajana ja parlamentarismin puolesta puhujana.
lehti 