Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut alkavat tiistaina 28. marraskuuta. Silloin kokoontuu kunta-alan pääneuvottelijaryhmä sopimusneuvotteluiden epäviralliseen avaukseen. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan on selvää, että palkankorotusten tulee olla vähintään vientialojen tasolla.
– Kuntasektorin ja kirkon alan palkankorotuspaine on kova, sillä palkkojen kehitys on ollut jo pitkään heikko. Etenkin lomarahaleikkaus verotti rajusti naisvaltaisen julkisen sektorin palkkoja, hän muistuttaa neuvottelujen lähtötilanteesta.
Pihlajamäki pitää melko varmana, että kunta-alan pääsopijajärjestöt tulevat antamaan yhteisiä sopimustavoitteita. Yhteinen näkemys on ainakin se, että lomarahaleikkaus on kompensoitava.
– Neuvotteluista on tulossa haasteelliset ja palkankorotuksen muodosta tulee varmaankin myös vääntöä. Pelkkä prosenttikorotus ei Jytylle käy, Pihlajamäki huomauttaa.
Euromääräiset palkankorotukset sopivat Jytylle, koska ne nostavat matalampia palkkoja ja vaikuttavat palkkatasa-arvoon. Pelkkä prosenttikorotus merkitsisi takapakkia palkkatasa-arvolle.
– Jytyssä ollaan myös päivittämässä työtaistelusuunnitelmia ja toimintaohjeita.
Sopimusneuvottelut ovat käynnistyneet myös kirkon alalla, jossa haetaan yhtä lailla palkankorotuksia. Jytyn puheenjohtaja pitää etenkin kirkon taloudellisen tilanteen vaikutusta henkilöstöön erittäin huolestuttavana.
Seurakunnissa on käyty tänä syksynä ennätyksellinen määrä yt-neuvotteluja, jotka tähtäävät henkilöstön vähentämiseen. Eläköityvien tilalle ei palkata uusia ja työt jaetaan jäljelle jääville.
”Menee EK:n pelikirjan mukaan”
Ammattiliitto Pron puheenjohtajan Jorma Malisen mielestä meneillään oleva työmarkkinakierros on osoittanut, että työehdoista sopiminen on murroksessa. Palkansaajaliikkeen uudistuminen keskitettyjen ratkaisujen jälkeiseen aikaan on vielä kesken. Liittojen yhteisten tavoitteiden asettaminen, sekä tiedon jakaminen keskinäisellä luottamuksella ovat peruskiviä uudistumisessa.
– Seurauksena keskitettyjen sopimusten lopettamisesta työnantajapuoli koordinoi kulissien varjoissa toimintaansa tiukasti, kun taas palkansaajapuolella olisi paljon tehtävää yhteistyön parantamiseksi, Malinen sanoo.
Uusissa työehtosopimuksissa palkankorotusten katoksi on muodostunut teollisuuden päänavaus 3,2 prosenttia.
– Tähän mennessä solmittujen sopimusten palkankorotukset osoittavat selvästi sen, että yksikään työnantajaliitto ei hyväksy uutta sopimusta ilman laajempaa työnantajapuolen siunausta, hän jatkaa.
Malisen mukaan neuvottelukierros etenee nyt aivan EK:n pelikirjan mukaan.
– Etelärannassa yhteistyö pelaa, kun taas me ammattiliitoissa olemme unohtaneet että joukossa on voimaa. Esimerkiksi paikallista sopimista työnantajaliitot ovat halunneet lisätä jokaisessa neuvottelupöydässä ainoastaan työnantajan direktio-oikeuden vahvistamisella.
– Valitettavasti neuvottelupöydissä on myös näkynyt vastapuolen halua sanella eikä sopia. Kiukuttelu ja huutaminen ovat ilmeisesti työnantajapuolella joidenkin käsitys neuvottelutaidosta.
Pron edustajistossa katsottiin, että palkansaajakeskusjärjestöillä ja järjestöjen yhteenliittymillä on edelleen paikkansa, mutta keskusjärjestöjen on kyettävä uudistamaan rakenteensa ja toimintatapansa jotta ne palvelisivat tarkoitustaan myös jatkossa.
uutiskirje 
