Helsingin Sanomien viikonvaihteessa julkaisema juttu Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta osui tiedustelulaeista käytävään keskusteluun, mutta toisenlaisin seurauksin kuin lehdessä ajateltiin.
HS:n vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan artikkelin ”tarkoituksena oli kertoa lukijoille sotilastiedustelusta ja sen suhteesta valmistella olevaan uuteen tiedustelulainsäädäntöön”.
Tässä HS:n päätoimittajan mukaan epäonnistuttiin. Lehti aikoo katsoa peiliin ja selvittää toimitusprosessinsa Sanoman hallituksen tehtävänannosta.
Sotilastiedustelu saattaa olla tulevaisuudessa niin monen lukon takana, että sitä ei kyetä valvomaan.
Tätä prosessia vauhditti todennäköisesti presidentti Sauli Niinistö kannanotoillaan, jossa ilmoitettiin asiakirjavuodosta tehtävästä rikosilmoituksesta.
HS olisi tuskin taipunut pelkän somevyörytyksen vuoksi selittelemään artikkelia päätoimittajan avoimella kirjeellä.
Tiedustelulakien säätämiseen tullee vauhtia
Hallitus on halunnut varmistaa, että tiedustelulait säädetään tällä kaudella nopeutetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Tuolloin seuraava eduskunta ei voisi puuttua lakien sisältöön. Muun muassa terrorismiin vedoten tiedustelulait on haluttu säätää nopeutetussa säätämisjärjestyksessä.
Nyt ovat muun muassa presidentti Niinistö, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ja tiedustelulakeja valmistelleen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Tölli (kesk.) vaatineet viikonlopun aikana lakien säätämistä.
Myös HS:n päätoimittajan mukaan tiedustelulakien säätäminen on tarpeen, ja tähän liittyen artikkeli Viestintäkoekeskuksesta julkaistiin. Tavoitteena on jatkossa estää tämäntyyppisten vuotojen toistuminen.
Myös sotilastiedustelua on valvottava
Saattaakin olla, että sotilastiedustelu on tulevaisuudessa niin monen lukon takana, että sitä ei kyetä valvomaan. Tähän viittaavat hallituspoliitikkojen ensireaktiot. Avoimessa yhteiskunnassa olisi perusteltua varmistua myös sotilastiedustelun lainmukaisuus, kun siitä säädetään.
Keskustelussa tulisi erottaa myös siviili- ja sotilastiedustelu. Sotilastiedustelun säätämiselle on ollut asiantuntijoidenkin keskuudessa enemmän ymmärrystä kuin siviilitiedustelulle, jonka pelätään johtavan massamittaiseen yksittäisten ihmisten tietojen keräämiseen ilman, että he saavat asiasta tietää.
Monet yksityisyydensuojasta huolestuneet asiantuntijat ovat varoittaneet, ettei tiedustelulakien kiireelliselle säätämiselle ole perusteita.
Vahva reaktio vuotoon presidentiltä
Kymmenkunta vuotta sitten olleen tilanteen osittainen dokumentointi tuskin voi kovin syvällisesti avata nykyistä sotilastiedustelun tilaa saati tulevaa.Tämän jälkeen ovat yleistyneet monenlaiset ilmiöt, kuten esimerkiksi terrorismiin liittyvän tiedustelun kiihtyminen, kybersodankäynti, trollaus ja valeuutiset. Nämä ilmiöt ovat luettavissa päivittäin mediasta.
Jutun kuvaamat keinot tuskin antavat kovinkaan kattavaa kuvaa nykymuotoisesta sotilastiedustelusta. Väistämättä joutuu myös kysymään, että olisiko presidentti Niinistö puuttunut näin voimallisesti jossain muussa kuin vaalitilanteessa tähän asiaan, vaikka rikostutkinta vuodon osalta on puolustusvoimien näkökulmasta perusteltua.
Presidentti Niinistö ilmoitti lauantaina tiedotteella rikostutkinnan käynnistämisestä perustellen tätä sillä, että ”Korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on turvallisuutemme kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita”.
Eikö tämä olisi ollut pikemminkin puolustusministeriön asia?
Medialla oikeus tehdä työtään
Iso kysymys on, että missä tarkoituksessa salaisiksi luokiteltuja papereita on vuodettu ja milloin tämä vuoto on tapahtunut. Kansainvälisen politiikan dosentti Jan-Peter Paul arvelee==https://yle.fi/uutiset/3-9981850 Ylen haastattelussa, että ”Viestikoekeskukseen liittyvän tietovuodon motiivi saattoi olla yritys mainostaa sotilastiedustelun kattavuutta”.
Paul arvioi, että tietoja voidaan vetää yhteen ja saada kokonaisanalyysi.Tätä pahempana haittapuolena hän pitää sitä, että salaisen ja erittäin salaisen tiedon vuotaminen lehdistölle kyseenalaistaa Suomen luotettavuutta tämäntyyppisten tietojen suojaamisessa.
Viikonloppuna Ylen haastattelemat asiantuntijat arvioivat arvioivat, että juridisesti Helsingin Sanomilla ei ole hätää. Medialla on oikeus tehdä työtään. Keskusrikospoliisin tekemä kotietsintä HS:n toimittajan kotona oli yllättävän raju toimenpide Suomessa.
Tänään päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Arno Ahosniemi totesi Ylen aamu-tv:n jutussa, että hän ”ei näe HS:n jutussa mitään, mikä vaarantaisi vakavasti Suomen turvallisuutta”. Sen sijaan hän ymmärtää presidentti Niinistön voimakkaan reaktion Puolustusvoimain ylipäällikkönä.