Eduskunnassa on koko syksy kiistelty tuloerojen kasvusta. Tämä johtuu siitä, että keskiviikkona lopullisesti hyväksyttävä ensi vuoden budjetti on tuloeroja kasvattava. Kasvavatko tuloerot todella vuonna 2018, selviää vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen joulukuussa 2019, koska tuloerotilasto valmistuu aina lähes vuoden reaaliaikaa perässä.
Tällä vuosikymmenellä tuloeroissa ei ole tapahtunut juuri mitään muutosta paitsi vuonna 2012. Jyrki Kataisen hallituksen ensimmäinen budjetti oli selvästi tuloeroja supistava, koska perusturvaan tehtiin isoja parannuksia. Muina Kataisen hallituksen vuosina tuloerot pysyivät suunnilleen ennallaan.
Myöskään viime vuonna tuloeroissa ei tapahtunut suurta liikahdusta mihinkään suuntaan, kertoi Tilastokeskus keskiviikkona. Reaalitulot kasvoivat kaikissa tulokymmenyksissä, mutta keskituloisilla enemmän kuin suuri- ja pienituloisilla. Väestön pienituloisimman kymmenesosan tulotaso nousi reaalisesti 0,7 prosenttia ja suurituloisimman kymmenesosan tulotaso 0,3 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2016. Muissa tulokymmenyksissä tulotaso kasvoi tasaisesti noin prosentin verran.
Pienituloisimman kymmenyksen reaalitulojen keskiarvo oli 10 500 euroa, suurituloisimman 62 850 euroa. Ero oli kuusinkertainen.
Tuloerot 1970-luvun alun tasolla
Tulonjakotilasto kattaa 50 vuotta. Tuloerot ovat nyt 1970-luvun alun ja vuosituhannen vaihteen tasolla. Pienimmillään tuloerot olivat 1980-luvun puolivälissä. Suurin kasvu tapahtui 1990-luvun puolivälin jälkeen.
Rahaksi muutettuina viime vuonna pienituloisimman kymmenyksen reaalitulojen keskiarvo oli 10 500 euroa, suurituloisimman 62 850 euroa. Ero oli kuusinkertainen.
Kun erikseen tarkastellaan suurituloisinta prosenttia, heidän tulojensa keskiarvo oli 156 800 euroa.
Suurituloisimman prosentin tulotaso on yli kaksinkertaistunut vuodesta 1995 vuoteen 2016. Muun suurituloisimman kymmenyksen tulotaso on noussut 64 prosenttia, keskituloisten noin 48 prosenttia ja neljän pienituloisimman kymmenyksen tulotaso on noussut noin 34 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2016.
Työttömiä tippuu perusturvalle
Tulohaitarin alimmassa päässä kokonaan perusturvan varassa elävien määrä on noussut koko ajan viime vuosina. Suomalaisista 4,7 prosenttia eli noin 250 000 henkilöä asui asuntokunnassa, jossa perusturvaetuuksien osuus oli yli 90 prosenttia bruttotuloista. Näitä kokonaan perusturvan varassa olevia henkilöitä oli noin 7 000 edellisvuotta enemmän ja lähes 55 000 enemmän kuin vuonna 2010.
Kokonaan perusturvan varassa puolella suurin tulolähde oli peruspäiväraha tai työmarkkinatuki vuonna. Työttömien ahdinko on kasvanut, sillä vuonna 2010 vastaava osuus oli noin 38 prosenttia.
Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa olevien määrä on noussut 95 000:een kun heitä vuonna 2010 oli 61 000. Kyseessä ovat henkilöt, joiden asuntokunta on ollut perusturvan varassa yhtäjaksoisesti vähintään neljä vuotta.
lehti 