Vasemmistonuoret vaatii uutta sisäministeri Kai Mykkästä keskeyttämään pakkopalautukset Irakiin ja Afganistaniin välittömästi.
– Tutkin ihmisoikeuksien toteutumista ja korruptiota. Suhtaudun työhöni hyvin vakavasti. En suostunut lahjottavaksi. En kuulu mihinkään aseelliseen ryhmään enkä kannata mitään sellaista. Ja ne ihmiset pitävät minua vihollisenaan, Ali kertoi.
Häntä haastateltiin dokumenttiin Turvapaikanhakija itkee, jonka voi katsoa Areenasta.
Alin tytär Noor on edelleen Suomessa pienine lapsineen. Myös hän on saanut käännytyspäätöksen.
Vasemmistonuorten mukaan turvapaikanhakuprosessia on tiukennettu viime vuosina niin paljon, että Suomen turvapaikkapolitiikka on Euroopan kireimpiä. Hallitus on heikentänyt turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
– Maahanmuuttovirasto on palkannut satoja uusia kokemattomia työntekijöitä ja kärsinyt tehostamispaineista. Alin tapaus vain vahvistaa pelkoja siitä, että Suomi lähettää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita hengenvaaraan huolimattomasti tehtyjen päätösten vuoksi, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Hanna-Marilla Zidan sanoo.
Ranska esti palautuksen Suomeen
Suomen kiristyneille maalinjauksille ei ole Vasemmistonuorten mukaan löytynyt kunnollisia perusteita. Järjestön mielestä Irakin ja Afganistanin maalinjauksia pitää tarkastella uudelleen. Palautukset Irakiin ovat ongelmallisia, sillä Suomella ei ole Irakin kanssa palautussopimusta ja Irak on pyytänyt Suomea pidättäytymään pakkopalautuksista.
Suomen linja on jo herättänyt kansainvälistäkin huomiota. Hufvudstadsbladet kertoi tammikuussa, että ranskalainen tuomioistuin esti turvapaikanhakijan palauttamisen Suomeen, koska tätä voi uhata palautus kotimaahansa Irakiin.
Ranskalaistuomioistuimen päätöksessä viitataan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3. artiklaan, jossa kielletään kidutus. Ranskassa nähdään, että irakilaiset voivat joutua kotimaassaan kidutuksen uhriksi tai hengenvaaraan. Riski joutua karkotetuksi Irakiin on Suomessa korkea.
Vasemmistonuorten mukaan Alin hengen vaatinutta virhettä ei saa enää toistaa, tämän tyttären ja hänen pienten lastensa kohdalla.
– Erityisesti lapsen etua tulisi tarkastella uudelleen. Lapsen oikeuksien sopimuksen ratifioimisen myötä Suomen tulee huolehtia lapsen edun toteutumisesta kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä. Pakkopalautuksissa lapselta saatetaan riistetään oikeus elämään, turvalliseen kasvuun, kehitykseen, koulutukseen ja suojeluun väkivallalta, Zidan kertoo.