Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD pitää ns. yleistukea perustuloa houkuttelevampana vaihtoehtona kehittää suomalaista sosiaaliturvaa kannustavaksi.
Iso-Britannian mallisessa ”yleistuessa” (universal credit) yhdistetään kaikki henkilön saamat eri sosiaalietuudet ja niitä tarkastellaan yhdessä työtulojen kanssa. Kokonaisuus vaikuttaa joustavasti sosiaaliturvan suuruuteen. Avuksi tulisi valmisteilla oleva tulorekisteri.
– Vuonna 2020 toimintansa käynnistävä reaaliaikainen tulorekisteri mahdollistaa tulojen ja etuuksien seurannan reaaliajassa, totesi OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi esitellessään OECD:n Suomen maaraporttia tiistaina.
Yleistuen arvioidaan pienentävän kannustinloukkuja ja lisäävän työnteon kannattavuutta.
Yleistulon käytännön toteuttamisessa on ilmennyt vaikeuksia Britanniassakin ja siihen siirtyminen tulee Kiviniemen mukaan toteuttaa asteittain.
Kaikille maksettavan vastikkeettoman perustulon heikkoudeksi Kiviniemi näkee, että sen taso jää väistämättä matalaksi. Perustulo ei poistaisi muun sosiaaliturvan tarvetta.
Suomessa meneillään olevaa suppeaa perustulokokeilua Kiviniemi pitää puutteineenkin hyödyllisenä. Sen tuloksista on hyötyä myös muille maille, Kiviniemi arvioi.
Veroille saa vastinetta
OECD:n Suomi-raportin erityisteemana oli tänä vuonna sosiaaliturvan lisäksi verotus. Sen osalta ei teollisuusmaiden järjestöllä ollut juurikaan uutta esitettävää, vaikka Suomessa verotaakka on OECD-maiden raskaimpia.
Korkean verotuksen vastineeksi suomalaiset ovat saaneet korkeatasoiset julkiset palvelut ja kansainvälisessä vertailussa pienet tuloerot. Tilanne on sama muissakin Pohjoismaissa, eikä OEDC:llä ole tässä suhteessa arvostelemista.
Raportin julkistamistilaisuuden yhteydessä järjestetyssä paneelissa kaikki ilmoittivat periaatteessa kannattavansa ansiotuloverojen keventämistä.
Käytännön vaikeudeksi tunnistettiin, että muiden verojen lisääminen tuloverojen kevennystä vastaavasti tuottaa poliitikoille tuskaa.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas kehotti pitämään huolta valtion verokertymästä. Hän muistutti, että talouden korkeasuhdannetta seuraavat huonommat ajat.
Lisäksi hän korosti, että verotuloja tarvitaan myös julkisen talouden kestävyysvajeen supistamisessa.
Työllisyysaste nousuun
OECD:n raportin mukaan Suomen talouskasvu on lähivuosina vahvaa, noin kolmen prosentin luokkaa. Kiviniemen mukaan Suomen talous on osoittanut vahvuutensa, kun se on selvinnyt metsäteollisuuden ja Nokian kriiseistä sekä Venäjän-kaupan romahduksesta.
OECD muistuttaa, ettei homma ole vielä suinkaan hallinnassa. Julkinen velka on edelleen suuri ja työllisyysaste matala, samoin bruttokansantuote asukasta kohti.
Kiviniemi muistutti hallituksen tavoitteleman 72 prosentin työllisyysasteen olevan vasta välitavoite. Jos työllisyysaste nousisi Ruotsin tasolle 78 prosenttiin, Suomen bruttokansantuote kasvaisi lähes 5 prosentilla.
– Työllisyysasteen nostaminen on budjettileikkauksia tehokkaampi keino saavuttaa julkisen talouden tasapaino.
Kiviniemi kehotti vetämään ihmisiä työmarkkinoille talouden kasvaessa.