JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ihmettelee kiirettä soteuudistuksessa, kun siihen liittyvän valinnanvapauden vaikutukset ovat yhä epäselvät.
Niemi-Laine kommentoi asiaa torstaina julkistettua hallituksen esitystä sotelaiksi.
Hän vaatii eduskuntaa ottamaan aikalisän soteuudistuksen valmistelussa, koska hallitus ajaa uudistusta eteenpäin kiireellä, vaikka valinnanvapauden toimivuutta selvittävät pilottihankkeista ei ole vielä saatu tuloksia. Osa ei ole edes alkanut.
Nyt hallitus on säätämässä lakia sokkona.
– Uudistusta ei pidä aloittaa ennen kuin pilottien kokemukset ehditään koota yhteen ja tehdä niiden pohjalta tarvittavat muutokset lakiesityksiin. Valinnanvapauden vaikutukset ovat yhä hämärän peitossa, Niemi-Laine sanoo.
– Nyt hallitus on säätämässä lakia sokkona ja sitten vasta ottamassa selvää sen vaikutuksista. Tässä ei ole mitään järkeä.
Voittoja pitää rajoittaa
Hän varoittaa soteuudistuksen uhkaavan romuttaa suomalaisen perusterveydenhuollon laadun siihen liittyvillä säästöillä ja ennustaa kahden kerroksen sote-palveluja.
– Peruspalvelujen tasoa joudutaan laskemaan, koska niiden rahoituksesta säästetään jatkuvasti. Omalla rahalla voi jatkossakin ostaa nopeasti haluamansa palvelut. Parannusta uudistus ei toisi kenellekään, Niemi-Laine sivaltaa.
Hänen arvionsa mukaan erityisesti valinnanvapauteen liittyy yhä suuria ongelmia. Se merkitsisi mullistusta siirtämällä perustuslain turvaamat sotepalvelut julkisen vallan vastuulta vapaille markkinoille. Samalla yksityisille yrityksille siirtyy valtava määrä verorahoja.
– Lain valmistelussa pitäisi selvittää mahdollisuus rajoittaa julkisella rahoituksella toimivien soteyritysten voittoja. Se voidaan tehdä esimerkiksi noudattamalla yhteiskunnallisten yritysten periaatteita.
Kohtuuton aikataulu
Sote- ja maakuntalait pitää hyväksyä jo kesäkuussa, jos maakuntavaalit aiotaan pitää syksyllä 2018.JHL pitää uudistuksen aikataulua täysin kohtuuttomana sekä palvelun käyttäjillä että sote-alan ammattitaitoisille työntekijöille.
Liitossa uskotaan kuitenkin, että soteuudistus voidaan toteuttaa, jos maakunnille annetaan vahvempi valta päättää siitä, miten palvelut järjestetään.
Sen mukaan se tarkoittaisi muun muassa asiakassetelien asteittaista käyttöönottoa.