Jalkapallo on ollut historiallisessa perspektiivissä vahvasti työväenluokkaiseen identiteettiin niveltyvä urheilulaji. Usein tähän taustaan on yhdistetty pelaajiin liittyvä stereotypia, jonka mukaan varsinkin huipulle päässeet futaajat ovat keskimääräistä ihmistä typerämpiä toikkaroijia, jotka ovat jättäneet koulut kesken ja joita kiinnostavat kentän ulkopuolella lähinnä konsolipelien pelaaminen ja yökerhoissa sekoilu.
Erityisesti Englannista löytyy lukuisia tapauksia, jotka ovat vahvistaneet tätä ennakkokäsitystä. Usein jälki on ollut tuhoisaa nuoren ja kouluttamattoman pelaajan noustessa nopeasti globaalin futisbisneksen mannekiiniksi. Kuten legendaarinen maalitykki, lopulta traagisen kohtalon kokenut George Best totesi aikoinaan: ”Kulutin paljon rahaa viinaan, naisiin ja nopeisiin autoihin. Loput tuhlasin.”
Ammattilaisjalkapalloilijat ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin usein kuvitellaan.
Menestys jalkapallon parissa ei kuitenkaan ole estänyt kaikkia pelaajia luomasta merkittävää uraa myös kentän ulkopuolella. Älykkäitä jalkapalloilijoita on ollut niin kauan kuin peli on ollut olemassa.
Kenties legendaarisin futisälykkö oli Brasilian maajoukkuetta 80-luvulla johtanut pallotaituri Socrates, joka sai nimensä kreikkalaisen filosofin mukaan. Socrates opiskeli lääketieteen tohtoriksi jalkapallon pelaamisen ohella ja oli aktiivinen toimija myös politiikassa. Hän oli harvoja julkisia toimijoita, jotka asettuivat vastustamaan Brasiliaa 70- ja 80-luvuilla johtanutta sotilasdiktatuuria. Taistelu maan uudistumisen puolesta laajensi hänen perintöään jalkapallokentän ulkopuolelle.
Socratesin aikalainen Paul Breitner oli puolestaan eräs karismaattisimmista persoonallisuuksista, joita saksalainen peli on koskaan tuottanut globaalille jalkapalloyhteisölle. Breitner kieltäytyi aluksi Bayern Münchenin tekemästä avokätisestä sopimustarjouksesta, sillä ura opettajana kiinnosti maalitykkiä enemmän.
Myöhemmin Breitner antoi houkutukselle periksi ja siirtyi Baijeriin. Siellä hän joutui useaan otteeseen kannattajien hampaisiin kommentoituaan värikkäästi poliittisia ja sosiaalisia kysymyksiä tilanteessa, jossa Saksa oli vielä Berliinin muurin jakama. Maon pientä punaista kirjaa harjoituksissa mukanaan kantanut Breitner oli poliittisena toimijana ristiriitainen persoona, jonka tie vei myöhemmin Espanjaan kenraali Francisco Francon Realin riveihin.
Myöhemmästä jalkapallohistoriasta löytyy myös lukuisia pelaajia, jotka ovat luoneet akateemista uraa. Heitä ovat muun muassa nykyisin QPR:ssa pelaava ja psykologiaa opiskeleva Esteban Granero, Nasassa työskennellyt maalivahti Shaka Hislop sekä Valioliigan romuluisena topparina muistettu Arjen de Zeeuw, joka on myöhemmin tehnyt uraa rikostutkijana ja erikoistunut DNA-tutkimukseen.
Eräs nykyfutiksen mielenkiintoisimmista intellektuelleista on Juventuksen ja Italian maajoukkueen Giorgio Chiellini. Kentällä Chiellini on eräänlainen kovaotteisesta pelitavastaan tunnettu katutaistelijan prototyyppi, joka on myös provosoinut vastustajia usein erilaisiin tempauksiin. Topparin nenä on murtunut neljä kertaa, ja hän on ollut osallisena useissa nujakoissa uransa aikana – legendaarisin niistä lienee Luis Suárezin puremisepisodi vuoden 2014 MM-kisoissa.
Kentän ulkopuolella Chiellini on kuitenkin hyvin erilainen toimija. Hänellä on maisterin tutkinto Torinon yliopistosta taloustieteen saralta. Julkisuudessa Chiellini on puhunut muun muassa vierailustaan Auschwitzin keskitysleirillä ja sen aiheuttamista voimakkaista sodanvastaisista reaktioista sekä kertonut siitä, kuinka Antoine de Saint-Exupéryn Pikku prinssi auttoi häntä rakastumaan kirjallisuuteen nuorempana.
Chiellini on kotoisin Livornosta, jonka rosoisilla kaduilla hän vietti lapsuutensa. Eräänlainen työväenluokkaisuus on siis myös tässä tarinassa vahvasti läsnä, joten stereotypiat murtuvat myös tältä osin ryskyen.
Lopuksi on hyvä muistaa, että nykyfutiksessa ei ilman älyä pärjää. Tukholmalaisen Karoliinisen instituutin tutkijat analysoivat viitisen vuotta sitten jalkapalloilijoiden kognitiivista suorituskykyä. Tutkimuksessa todettiin, että jalkapallossa pärjäävät parhaiten ne, joilla on fyysisten ominaisuuksien lisäksi myös kognitiivisia kykyjä. Tutkijoiden mukaan ammattilaisjalkapalloilijat ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin usein kuvitellaan.
Vakiokupongilla palataan maajoukkuetauolta Englannin kahden korkeimman sarjatason pariin. Tässä vaiheessa kautta on taas hyvä muistaa motivaatiotekijöiden vaikutus joukkueiden pelaamiseen. Ne ryhmät ovat vahvoilla, joilla on jonkinlaista panosta loppukauden osalta.
Viikon valioliigavarma löytyy kohteesta 3. Newcastle on ollut hyvässä vireessä kotonaan ja tarvitsee vielä pisteitä sarjapaikan säilyttämiseksi. Championshipissä hyvä pelikohde on puolestaan kohteen 8 piristynyt Birmingham.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 31.3. kello 16.58. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, X(2), 1, 1(2), 1(X), X(1), 2(X), 1, 2, 1, 1, 1, 2(X).
uutiskirje 