KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Operettikenraali Mannerheim ja saksalainen ammattisotilas

Von der Goltz (vas.) vierailulla Mikkelin päämajassa. Oikealla Mannerheim.

Von der Goltz (vas.) vierailulla Mikkelin päämajassa. Oikealla Mannerheim.

Mannerheim on nostettu valkoisen Suomen historiassa puolijumalan asemaan, mutta toisin oli vuonna 1918. Hänen arvostuksensa läheni nollaa niin jääkäreiden kuin saksalaistenkin silmissä.

RISTO KORHONEN
31.3.2018 14.00

Itsenäistä Suomea ja vuoden 1918 sisällissotaa olisi tuskin ainakaan siinä muodossa ollut ilman ensimmäistä maailmansotaa. Venäjän vallankumous mahdollisti Suomen itsenäistymisen ja tunnetusti vaikutti sisällissodan syntyyn.

Sisällissodan valkoisen voittajan historiassa sanotaan valkoisen puolen suorittamaa Tampereen valtausta valkoisen kenraalin Mannerheimin johdolla sodan käännekohdaksi. Tästä oltiin jo silloin toista mieltä. Dosentti Touko Perko nostaa kirjassaan Haastaja Saksasta – von der Goltz ja Mannerheim 1918 saksalaiset sisällissodan ratkaisijan asemaan.

Saksan tavoitteena ei ollut pyyteettömästi auttaa sisällissodan toista osapuolta, vaan muodostaa puskurivaltioiden ketju Saksan ja Venäjän välille. Suomen oli tarkoitus olla pohjoinen osa tätä puskuria. Perkon saksalaiset lähteet ovat tässä asiassa kiistattomat.

ILMOITUS
ILMOITUS

Saksalaisten suorittama päämaihinnousu Hankoon johti nopeasti Helsingin valtaukseen ja punaisen Suomen luhistumiseen. Syykin tähän oli selvä. Saksalaiset olivat modernin suursodan taisteluissa karaistuneita ammattisotilaita kun taas suomalaiset molemmilla puolille olivat pelkkiä amatöörejä. Ero näkyy myös siinä, että saksalaiset eivät osallistuneet valkoisten suorittamiin joukkoteloituksiin, vaan päinvastoin pyrkivät niitä estämään.

Vaikka Mannerheim muistelmissaan puhui saksalaisista apujoukoista, todellisuudessa Rüdiger von der Goltzin johtamat saksalaiset kävivät omaa sotaansa. He eivät ottaneet käskyjä Mannerheimilta.

Vaikka von der Goltzin ja Mannerheimin suhteet olivat muodollisesti korrektit, Mannerheim ei halunnut jakaa voiton kunniaa ja Goltz piti häntä venäläisenä kenraalina, joka oli taistellut kolme vuotta Saksaa vastaan.

Myöskään Mannerheimin kykyjä ei arvostettu. Hänellä oli takanaan vain parin vuoden mittainen ratsuväen upseerikoulu ja Goltz kuvasikin häntä operettikenraaliksi, joka ei hallinnut modernia sotataitoa.

Mannerheim saikin voiton jälkeen lähteä ja Goltz jäi käytännössä hallitsemaan Suomea saksalaisena kenraalina kunnes saksalainen kuningas olisi tullut maata hallitsemaan. Saksan tappio sodassa muutti kuitenkin kaiken ja Mannerheim valittiin valtionhoitajaksi.

Molempien päämääränä oli bolševismin tuhoaminen, mutta molemmat epäonnistuivat siinä. Mannerheim hävisi presidentinvaalit ja Goltz ei onnistunut luomaan Baltiaan saksalaista herttuakuntaa.

Demokraateiksi ei kummastakaan ollut. Paroni Mannerheim jatkoi yläluokkaista elämäänsä. Saksalaisissa teksteissä Mannerheimiä kuvattiin jopa ”suureksi elostelijaksi”, joka useimpien tsaarin kenraalien tapaan oli tottunut elämään yli varojensa. Baltian valloituksessa epäonnistunut kreivi von der Goltz eli Saksassa keisariaan kaivaten ja myöhemmin Hitlerin kannattajiin liittyen.

Perko arvostelee aikaisempia tutkimuksia, koska ne on tehty liikaa Mannerheimin ehdoilla ja ovat perustuneet jälkiviisauteen. Poikkeus tästä on Marjaliisa Hentilän ja Seppo Hentilän kirja Saksalainen Suomi 1918, jossa tuodaan saksalainen näkemys ja von der Goltzin rooli vahvasti esille. Siinä kirjassa keskitytään saksalaisten valtaan ja vaikutukseen Suomessa 1918. Perko taas nostaa esille enemmän Suomen osana Saksan taistelua ensimmäisessä maailmansodassa.

Touko Perko. Haastaja Saksasta – von der Goltz ja Mannerheim 1918. 430s. Docendo 2018

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Uusimmat

Osamu Dazai vuonna 1948.

Aina saa kärsiä ja hävetä – Dazain kulttiklassikko on synkkä japanilainen yksinpuhelu

Adam Marhiev tuli puoliajalla vaihdosta sisään. Kuva syksyltä 2024 Suomen ja Montenegron välisestä karsintaottelusta.

Pikkuhuuhkajat puristi tasapelin Tanskalta

Timo Furuholm.

Viisi prosenttia puolustukseen? Samaan aikaan hallitus leikkaa lisää kansalaisilta

Koskela sote-politiikasta: Hallitus lapioi rahaa yksityisille terveysjäteille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

 
02

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

 
03

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

 
04

Lastensuojelun yksityistäminen on tehnyt toiminnasta epävakaata – ”Pitkään ajateltiin, että lapsilla ei pitäisi tehdä voittoa”

 
05

Muuttuvat ajat, muuttuvat ajatukset – Tarja Halonen ja 12 muuta suomalaista kertovat, miten heidän ajattelunsa on muuttunut vuosien varrella

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Rajaton kulttuuri tuottaa rajattomia ihmisiä, mutta monet rajat ovat olemassa hyvästä syystä

18.06.2025

Saako teollisuus tahtonsa läpi? Ministeriin vedotaan kastraatiokiellon pitämiseksi

18.06.2025

Saako Suomen ulkopolitiikasta selvää? ”Haparointia”

17.06.2025

Naisia on yhä vähemmän ministereinä: ”Maailma todistaa tällä hetkellä naisten poliittisen johtajuuden murenemista”

17.06.2025

Kommentti: Persujen ”veneenkeikutus” on silkkaa suunsoittoa – Miksi hallitus kaatuisi, kun kaatumisesta ei olisi sille mitään hyötyä?

17.06.2025

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

17.06.2025

Jalkaväkimiinasopimus: ”Hätiköity päätös”

16.06.2025

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

16.06.2025

Vetoomus maamiinasopimuksen puolesta: Pelastanut kymmeniä tuhansia ihmishenkiä

16.06.2025

Ruotsin tie hyvinvointivaltioksi rakentui puolivahingossa – Länsinaapurin demareilla oli visio sosialismista, muttei sen saavuttamisesta

16.06.2025

Ukraina tyrmäsi Pikkuhuuhkajat

15.06.2025

Joona Keskitalo on täysin ilmiliekeissä kolmannessa Takamailla-jännärissä Tunturi, joka ulvoi

15.06.2025

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

15.06.2025

Grönlannin itsenäisyys saa vielä odottaa – Syynä Trumpin provokaatiot

15.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään