KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Kommentti: Mitä Syyriassa pitäisi oikeasti tehdä?

Syyriasta tuli lauantaina jälleen erittäin ikävää kuvamateriaalia.

Syyriasta tuli lauantaina jälleen erittäin ikävää kuvamateriaalia. Kuva: Lehtikuva/Ho

Jälleen kerran on Syyrian kriisi herättänyt kysymyksen: miksi maailma vain katsoo sivusta? Miksi kukaan ei tee mitään?

Arto Huovinen
9.4.2018 14.50

Tällä kertaa syynä on väitetty isku kemiallisilla aseilla lauantaina Douman kaupunkiin Itä-Ghoutan alueella Damaskoksen itäpuolella. Iskusta on syytetty Syyrian hallitusta. Hallitus ja sitä tukeva Venäjä ovat kiistäneet syytöksen.

Vaikka disinformaatio on virrannut valtoimenaan Syyrian kriisissä, on helpompi uskoa kuin olla uskomatta, että isku on todella tapahtunut ja että tekijänä ovat Syyrian hallituksen joukot.

Sariinia ja klooria

ILMOITUS
ILMOITUS
Mitä länsimaiden massiivisesta voimankäytöstä seuraisi?

Lähes tasan vuosi sitten, 7.4.2017, Yhdysvallat ampui 59 risteilyohjusta syyrialaiseen lentotukikohtaan. Se oli ”rangaistus” sariinikaasulla tehdystä iskusta Khan Sheikhunissa kolme päivää aikaisemmin.

Todisteiden hankkiminen on erittäin vaikeaa. Viime lokakuussa YK:n tutkimusryhmä päätyi siihen näkemykseen, että Syyrian hallitus oli Khan Sheikhunin iskun takana. Turvallisuussyistä se ei kuitenkaan voinut käydä paikan päällä.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) mukaan Syyrian hallitus on lokakuun jälkeen käyttänyt viisi kertaa kemiallisia aseita – joita sillä siis ei enää pitäisi edes olla näyttävän hävitysoperaation jälkeen.

Douman lauantain tapahtumista nähdyt kuvat viittaavat siihen, että nyt olisi kyseessä ollut kloori, jota on helpompi saada, koska sillä on myös siviilikäyttöä.

Kaikkiaan Syyriassa on vuonna 2011 alkaneessa sodassa tehty HRW:n mukaan 85 iskua kemiallisilla aseilla, ja niistä valtaosan – mutta ei siis kaikkia – on tehnyt Syyrian hallitus.

Mielenosoituksia ohjuksilla

Varhain aamulla maanantaina ammuttiin ohjuksia syyrialaiselle sotilaslentokentälle lähellä Homsin kaupunkia. Syyrian hallitus ja Venäjä syyttivät aluksi Yhdysvaltoja ja myöhemmin Israelia.

Israel on aiemminkin tehnyt rajoitettuja ilmahyökkäyksiä Syyriaan, ja ne ovat liittyneet etupäässä sen pyrkimyksiin estää hallituksen puolella olevien Iranin ja Hizbollahin asekuljetuksia tai lennokkihyökkäyksiä Israeliin.

Jos Israel teki aamun ohjusiskut, voi Donald Trumpin uhkaama Yhdysvaltain ”vastaus” Douman kaasuiskulle olla vielä tulossa.

Näillä ”rangaistuksilla” ja ”vastauksilla” on vain protestoinnin merkitys. Ei Syyrian sodan kulku mitenkään muuttunut viime vuoden huhtikuun risteilyohjusten jälkeen.

Massiivinen voimankäyttö?

Syyrian sota on yksi tämän vuosisadan hirvittävimmistä sodista. Ei siis ihme, että kerta toisensa jälkeen kysytään, miksi kukaan ei tee mitään. Miksi kansainvälinen yhteisö ei lopeta tappamista?

Mutta vähemmän olen nähnyt neuvoja siitä, mitä sitten pitäisi tehdä.

Kansainvälinen yhteisö on sinänsä epämääräinen käsite. Yleensä sillä näytetään tarkoitettavan lähinnä länsimaita. Täsmennetään kysymys siis muotoon: mitä länsimaiden pitäisi tehdä?

Jos Syyriassa haluttaisiin saada todellinen muutos aikaan, siihen tarvittaisiin massiivista sotilaallista voimankäyttöä. Se puolestaan edellyttäisi kuukausien mittaista logistiikan ja sotilaallisen valmiuden rakentamista, vertailukohtana vaikkapa Yhdysvaltain invaasio Irakiin 2003.

Mitä invaasiosta seuraisi?

Kuvitellaanpa, että länsimaat ryhtyisivät tällaiseen massiiviseen voimankäyttöön – johon ne eivät ole olleet lähellekään valmiita, useastakin syystä.

Ensimmäinen kysymys on, ratkeaisiko Syyrian kriisi sillä ja muuttuisiko maan tilanne parempaan suuntaan. Ei ole mitenkään selvää, että näin kävisi.

Voi olla, että Bashar al-Assad ja hänen hallituksensa saataisiin kaadettua.

Länsimaat ovat viidentoista viime vuoden aikana tehneet kolme suurta invaasiota laajemmin ymmärretyn Lähi- ja Keski-idän alueella. Irakissa kaadettiin Saddam Husseinin diktatuuri, Afganistanissa talebanien valta ja Libyassa Muammar Gaddafin diktatuuri.

Kaikissa näissä vallitsee kuitenkin edelleen sisällissota tai lähellä sitä oleva kaaosmainen, kansanryhmien välisen väkivallan tilanne. Jälkeenpäin on osoittautunut, ettei vallanvaihdon jälkeisiin ongelmiin ollut kunnolla edes yritetty varautua.

Toinen kysymys: seuraisiko länsimaiden laajasta invaasiosta suora yhteenotto Venäjän kanssa? Mitä siitä seuraisi? Vai lähtisikö Venäjä noin vain pois Syyrian näyttämöltä.

Kolmas kysymys: kuka oikeasti haluaisi, että Syyrian kohtalosta päättäisi Donald Trump?

Monta kriisitasoa päällekkäin

Valtiojohtajille on taipumus esittää kansainvälinen politiikka suurena hyvän ja pahan taisteluna. Se voi olla hyvä motivointi- ja propagandaväline, mutta jos he alkavat uskoa siihen itse, voi vääristä premisseistä seurata vääriä johtopäätöksiä.

Syyria jos mikä on malliesimerkki kriisistä, jossa on helppo nähdä syyllisiä, mutta vaikeampi löytää hyviksiä. Mikäli jonkun haluaa mainita, niin ne rohkeat miehet ja naiset, jotka keväällä 2011 ryhtyivät rauhanomaisiin mielenosoituksiin al-Assadin autoritaarista hallintoa vastaan. Sen jälkeen on tapahtunut paljon.

Kuten Ari Kerkkänen mainiossa kirjassaan Syyria synnystä sisällissotaan arvioi, Syyrian kriisissä on useita tasoja päällekkäin.

Ensimmäisenä on aivan paikallinen taso ja kansanryhmien väliset jännitteet siellä.

Toiseksi on Syyrian valtion taso ja sen sisäiset poliittiset, etniset ja uskonnolliset jännitteet.

Kriisi alkoi 2011 näistä kahdesta tasosta sisällissotana. Se on kuitenkin ollut jo pitkään alueellinen sota, johon useat lähialueen maat, erityisesti Saudi-Arabia, Iran, Turkki, Libanonin Hizbollah, Arabiemiraatit, Qatar ja Israel ovat sekaantuneet. Jokaisella on ollut omat intressinsä, ja samalla puolella olleillakin ne ovat voineet olla ristikkäisiä.

Lopulta Syyria on myös laajemmin kansainvälinen kriisi. Venäjä kallisti vaa’an hallituksen puolelle, kun se ryhtyi osallistumaan suoraan sotatoimiin. Yhdysvallat on ollut myös mukana lähes alusta pitäen, ei suoraan, mutta CIA:n kautta kanavoituna ase- ja muuna apuna kapinallisille.

Mitä tämän jälkeen?

Edellä esitetty johtaa neljänteen kysymykseen: kenen hyväksi länsimaat invaasionsa tekisivät?

Syyrian sota on jo johtanut mitä erikoisimpiin liittoutumiin. Yhdysvallat on tukenut kapinallisryhmiä, joilla on yhteys al-Qaidaan, joka sentään oli pääpaholainen ennen Isisiä. Se on myös joutunut napit vastakkain Nato-liittolaisensa Turkin kanssa kurdien takia.

En osaa vastata otsikossa esittämääni kysymykseen. Onneksi minun mielipiteeni ei asiaa ratkaise.

Koska moni muukaan ei osaa vastata, todennäköisesti tilanne jatkuu entisellään. Huonoilla vastauksilla tilanne voi mennä entistä huonommaksi.

Sodassa on meneillään loppuvaihe, mutta paljon tulee vielä viattomia uhreja. Al-Assad on pääsääntöisesti voittanut sodan, mutta koko Syyrian haltuunottoon hänen voimansa eivät riitä.

Syyria nilkuttanee vielä vuosia tosiasiallisesti jakautuneena, ja siellä vallitsee vähintään matala-asteinen konflikti.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kulkukoirat kuuluvat Intian ja naapurimaiden katukuvaan.

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

Pakolaiset antoivat oman panoksensa Shirika-suunnitelmaan sidosryhmien tapaamisessa Nakurussa helmikuussa 2025.

Pakolaisleireistä halutaan siirtokuntia, pakolaisista kenialaisia

Papua-Uudessa-Guineassa yritetään nostaa syntyneiden lasten rekisteröimistä mahdollisuudella hoitaa rekisteröinti älypuhelimella. Syntymätodistus suojaa lasta hyväksikäytöltä.

Miljoonat lapset jäävät vaille syntymätodistusta

Verenpainetta mitataan Intian Mannin kaupungin terveysasemalla.

Intian köyhätkin alkavat sairastua elintasosairauksiin

Uusimmat

Korkeat hakkuumäärät pienentävät järjestöjen ja tutkijoiden mukaan hiilinielua.

Suomalaiset ja ruotsalaiset luontojärjestöt kirjelmöivät komission puheenjohtajalle: Hiilinieluromahdus on seurausta poliittisista valinnoista

Valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander (vas.), finanssineuvos Jenni Pääkkönen ja finanssineuvos Janne Huovari esittelivät VM:n talousennusteen maanantaina. VM ennusti vuonna 2023, että vuonna 2025 työttömyysaste olisi 6,6. Nyt se on yli 3 prosenttiyksikköä heikompi.

Suomen työttömyys ennätyskorkealla: ”Suorastaan käsittämätön suoritus, itse tuotettu tilanne”, ”Väkisinkin katseet kääntyvät Orpon hallitukseen”

Suomen yrittäjillä on tiukka ote hallituksesta, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta perustelee epäilyään.

Leikkaako hallitus työntekijöiltä arkipyhät vai ei, SAK:n Eloranta tiukkaa

Oikeistohallitus on leikkauspolitiikallaan pitkittänyt Suomen taantumaa, leikannut tulevaisuudenuskoa ja lisännyt työttömyyttä, Hanna Sarkkinen summasi Petteri Orpon ja Riikka Purran saldon tähän mennessä.

Piti tulla 100000 uutta työllistä, tulikin 75000 työtöntä, Sarkkinen rusikoi hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan mahalaskua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

 
02

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

 
03

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
04

Kansanedustaja arvioi Orpon puheita: ”Kaukana todellisuudesta ja loukkaavaa”

 
05

Asunnottomuus kasvaa ensi kertaa yli kymmeneen vuoteen, vasemmistoliitolta viiden kohdan korjauspaketti

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Veromuutokset vähentävät vain pienituloisimpien tuloja ensi vuonna, hyväosaisimmille yli 2000 euroa lisää

23.09.2025

Sumuttiko pääministeri, Koskela kysyy uusien työttömyyslukujen tultua julki

23.09.2025

Pienituloiset menettävät hallituksen leikkauksissa, ministeriön muistiot todistavat – arvio lapsiköyhyydestä kaksinkertaistui

23.09.2025

Työttömyysasteen trendi nousi jo 10 prosenttiin – viimeksi näissä luvuissa oltiin 1990-luvun laman jälkipuolella

23.09.2025

Asiantuntija hakkuista: ”Meillä on erittäin paljon tietoa kaikista vaikutuksista” – mursimme metsäkeskustelun myyttejä

23.09.2025

Hallitus jatkaa sosiaaliturvan leikkauksia ensi vuoden budjetissa – kymmeniä tuhansia suomalaisia köyhyyteen, vasemmistoliiton Minja Koskela sanoo

22.09.2025

He eivät koskaan halunneet keskustella kanssamme

22.09.2025

Mediatutkimus: Enää kuusi prosenttia suomalaisista lukee sanomalehden vain painettuna

22.09.2025

Onko Suomen vasemmisto yhtä kasvuaddiktoitunutta kuin oikeisto?

22.09.2025

Murhatutkinta sivuroolissa Hélène Gullbergin lumoavassa dekkarissa Suojatti

21.09.2025

Asunnottomuus kasvaa ensi kertaa yli kymmeneen vuoteen, vasemmistoliitolta viiden kohdan korjauspaketti

21.09.2025

Ilveksen kynnet on hajanainen, koska edes Karin Smirnoff ei voi välttää kolmiosaisen dekkarisarjan keskimmäisen osan ongelmaa

20.09.2025

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

19.09.2025

Minja Koskela: Hallitus on toimintakyvytön kansanmurhan edessä – välikysymys Palestiinan tunnustamisesta

19.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään