Mielenterveysongelmaisilla on oikeus omaishoitoon, mutta vain pieni osa heistä on omaishoidon piirissä. Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) arvion arvion mukaan kunnan maksamaa omaishoidon tukea psykiatriseen sairauteen liittyen saa koko maassa vain noin 1 400 henkilöä.
Kelan tutkija Päivi Tillman ja tutkimusprofessori Annamari Tuulio-Henriksson arvioivatkin Kelan tutkimusblogissa, että mielenterveyden häiriöitä sairastavien henkilöiden omaiset todennäköisesti toimivat omaishoitajina paljon useammin kuin kunnallista omaishoidon tukea saavien määrä osoittaa.
Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä
Mielenterveysongelmaiset ovat jääneet lapsipuolen asemaan omaishoitokeskustelussa.
Arviointia vaikeuttaa, ettei ole tarkkaa tietoa siitä, miten moni mielenterveysongelmista kärsivistä asuu muiden omaistensa huollettavana. Myös omaishoitajat saattavat olla epätietoisia oikeuksistaan. Hoitosuhteeseen on totuttu pitkän ajan kuluessa.
Vammaistukea sai viime vuoden lopussa noin 17 000 henkilöä Kelasta skitsofreniadiagnoosiin perusteella. Osa heistä voi asua palvelutalossa eikä kaipaa omaishoidon piiriin, mutta lukumäärä on huomattavan suuri omaishoidossa oleviin verrattuna.
Väestöstä joka neljännellä on elämänsä aikana jokin mielenterveyden häiriö. Vakavasta mielenterveyden häiriöstä, joka yleensä tarkoittaa psykoosia, kärsii noin kolme prosenttia väestöstä eli vähintään 150 000 henkilöä.
Mielenterveyden häiriöiden kustannukset vuositasolla ovat Suomessa noin kuusi miljardia.
Toimimattomat kriteerit ovat olleet tiedossa
Mielenterveysongelmaiset ovat jääneet lapsipuolen asemaan omaishoitokeskustelussa. Tillman ja Tuulio-Henriksson viittaavat Kelan nykyisen pääjohtaja Elli Aaltosen jo yli 10 vuotta sitten tekemään selvitykseen.
Tuolloin selvityshenkilö Aaltonen peräsi mittaristoa, joka kattaisi sekä fyysiset, sosiaaliset sekä psyykkiset ja emotionaaliset tekijät. Jo tuolloin havaittiin, että omaishoidon tuen saaminen oli erityisen vaikeaa lapsille ja mielenterveyskuntoutujille.
Tutkijat huomauttavatkin blogissaan, että:
– Hyvä tavoite olisikin, että mielenterveyspotilaiden omaishoidon tukea myönnettäessä otettaisiin huomioon häiriöiden erityispiirteet ja että tukea saataisiin koko maassa samoilla valtakunnallisilla kriteereillä.
Mielenterveyspotilaiden omaishoidon tuen hakemisesta ja hakemusten hylkäämisestä ei ole valtakunnallisella tasolla systemaattisesti kerätty tietoa.
– Valtakunnallinen rekisteritieto mahdollistaisi myös omaishoidon kehittämisen ja sitä koskevan tutkimuksen, toteavat tutkijat.
Omaishoitajille yhtenäiset kriteerit
Hallituksessa etenkin perussuomalaiset pitivät kovaa ääntä omaishoitajien puolesta, mutta se ei näytä tuottaneen tulosta. Hallitus uudisti korvausperusteita, jonka seurauksena esimerkiksi Helsingissä aiottiin leikata rankalla kädellä omaishoidontukia. Päätös jouduttiin kuitenkin perumaan.
Juho Saaren johtama eriarvoisuustyöryhmä on esittänyt, että omaishoidon tukeen luodaan valtakunnalliset kriteerit ja sovitetaan yhteen työ ja omaishoito. Saaren työryhmän toimenpide-esityksessä mainitaan vanhukset, vammaiset ja pitkäaikaissairaat lapset.
Mielenterveyskuntoutujia ei nosteta erikseen esiin. Raportissa todetaan aivan oikein, että omaishoidon normit eivät tue alueellisesti yhdenvertaisella tavalla ansiotyössä olevien antamaa hoitoapua ja omaishoitoa.
Omaishoidon tuessa kuntien tuki- ja palvelukäytännöt vaihtelevat ja asettavat omaishoitajat ja -hoidettavat eriarvoiseen asemaan.
uutiskirje 
