Emeritusprofessori Heikki Paloheimo pitää maakuntavaalien ajankohtaa äärimmäisen tiukkana. Niin tiukkana, että ne saatetaan vielä joutua siirtämään tuonnemmaksi.
– Voihan vielä tapahtua jotakin, joka pakottaa ajankohdan siirtoon, arvioi Paloheimo Kunta-alan kehittämissäätiön Kaksin tilaisuudessa maanantaina.
Paloheimo esitteli näkemyksiään tulevista maakuntavaaleista Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS:n kuntavaalitilaisuudessa maanantaina.
Aikataulutuksen mukaan maakuntavaalien ehdokasasettelu vahvistetaan 27. syyskuuta ja vaalipäivä on 28. lokakuuta.
Jos vaalit kuitenkin toteutuvat aikataulussaan, Paloheimo arvelee kiireen heikentävän äänestysaktiivisuutta.
– Puolueilla jää hyvin vähän aikaa vaalikampanjointiin.
Ei kepu-valtaa
Paloheimo pitää harhaanjohtavina julkisuudessa esiintyneitä väitteitä, joiden mukaan maakuntavaalit merkitsisivät keskustan vallankaappausta maakunnissa.
Yhtä harhaanjohtavaa on Paloheimon mielestä väittää suurten kaupunkien valtaavan maakuntavaltuustot.
Totuus löytyy Paloheimon mukaan näiden väitteiden välimaastosta.
Paloheimon arvion mukaan keskusta ei saa ehdotonta enemmistöä niissäkään yhdeksässä maakuntavaltuustossa, joiden kunnissa keskustalla on hegemonia.
Suurten kuntien ylivaltaa musertaa Paloheimon mukaan äänestyskäyttäytyminen. Hän olettaa äänestäjien keskittävän pienissä kunnissa äänensä oman kunnan ehdokkaan taakse niin, että paikka maakuntavaltuustossa heltiää.
Äänestyspäätöksen ratkaisevaksi tekijäksi ei silloin tule puolue vaan kunta. Oman kunnan ehdokasta äänestetään puoluekannasta riippumatta, Paloheimo otaksuu.
Tämä suosii hänen mukaansa mukaan suuria puolueita, koska usein kunnan omaksi ehdokkaaksi nousee suuren puolueen ehdokas.
Maakuntavaalien piilevä äänikynnys on huomattavasti matalampi kuin eduskuntavaaleissa. Kynnys laskee myös suurten kaupunkien kuntavaaleihin verrattuna.
Pienissä maakunnissa piilevä äänikynnys jää 1,7 prosenttiin äänistä ja Uudellamaalla yhteen prosenttiin.
Piilevällä äänikynnyksellä tarkoitetaan ääniosuutta, jonka vaalilistan on saatava, jotta se saa yhden ehdokkaansa valituksi.
Paloheimon mukaan ehdokkaan kotikunnan vaikutus on vahva ensimmäisissä maakuntavaaleissa. Myöhemmin kotikunnan vaikutus laantuu, Paloheimo otaksuu.
Kansanedustajat ehdokkaiksi
Paloheimo arvelee kansanedustajien lähtevän sankoin joukoin ehdokkaiksi maakuntavaaleihin. Suurin osa kansanedustajista kokee olevansa eduskunnassakin ennen kaikkea maakuntiensa edustajina.
– Lisäksi maakuntavaalien jättäminen väliin voi merkitä vahvojen kilpailijoiden nousemista eduskuntavaaleihin omasta puolueesta, Paloheimo huomauttaa.
uutiskirje 
