Kuntavaalien äänestysprosentit ovat jämähtäneet alle 60 prosentin, mikä on merkittävästi alle eduskuntavaalien äänestysaktiivisuuden. Vaalitutkija Sami Borgin mielestä erityistä huolta on syytä kantaa nuorten äänestämättömyydestä.
Dosentti Sami Borg perkasi vuoden 2017 kuntavaalien tuloksia Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS:n tilaisuudessa maanantaina. Tilaisuudessa julkistettiin Borgin laaja kuntavaalitutkimus.
Useimmat alle 35-vuotiaista jättivät käyttämättä äänioikeuttaan vuoden 2017 kuntavaaleissa. Alle 25-vuotiaiden äänestysaktiivisuus oli 20 prosenttia alhaisempi kuin yleinen äänestysaste.
Koulutus ja sosiaalinen asema näkyvät kirkkaasti äänestysaktiivisuudessa. Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevista 25–34-vuotiaista vain vajaat 20 prosenttia käytti kuntavaaleissa äänioikeuttaan.
Koulutetuissa vanhemmissa ikäluokissa mitattiin 80 prosentin äänestyslukuja.
Matalahkosta äänestysprosentista huolimatta Borg katsoo suomalaisen kuntademokratian toimivan kohtuullisen hyvin vielä toistaiseksi. Kansalaiset pitävät äänestämistä kuntavaaleissa tärkeimpänä kunnallisen vaikuttamisen keinona.
Ei yllätyksiä
Kuntavaalien 2017 tulos ei yllättänyt Borgia.
– Hallituspuolueet hävisivät ja oppositiopuolueet voittivat, kuten usein vaaleissa käy.
Yli prosenttiyksikön vaalitappiosta huolimatta kokoomus selvisi vaaleista suurimpana kuntapuolueena kolmannen kerran peräkkäin 20,7 prosentin kannatuksella.
Suurin voittaja oli Vihreä liitto, joka kasvatti kannatustaan lähes 4 prosenttiyksiköllä 12,5 prosenttiin. Borg arvioi vihreiden voiton tulleen ympäristöteemoilla ja hallituksen koulutusleikkausten ankaralla arvostelulla.
Oppositiopuolueiden äänestäjät olivat odotetusti tutkimuksen mukaan tyytymättömiä hallituksen politiikkaan ja pitivät asiaa esillä kampanjoissaan. Samoin hallituksen politiikkaan olivat tyytymättömiä hallituspuolue perussuomalaisten entiset äänestäjät ja myös vaaleissa heitä äänestäneet.
Vielä kuntavaalien aikoihin Timo Soini oli tanakasti puolueen ruorissa ja Jussi Halla-aho kaukana Brysselissä. Jytky-puolueen kuntavaalikannatus jäi 8,8 prosenttiin.
Poiketen oppositiopuolueiden yleisestä linjasta SDP kärsi hienoisen (-0,2 %-yks.) tappion, mutta oli kuitenkin selkeä kakkonen 19,4 prosentin kannatuksella. Se oli 2 prosenttiyksikköä enemmän kuin keskustalla, joka sai reippaasti eniten paikkoja kunnanvaltuustoihin, kaikkiaan runsaat 2 800.
Vasemmistoliiton 0.8 prosenttiyksikön vaalivoitto tuli 8,8 prosentin kannatuksella.
Ristiriitaa viestinnässä
Borgin mukaan puolueiden viestinnässä vallitsi kuntavaaleissa kysynnän ja tarjonnan ristiriita. Kansalaiset halusivat enemmän tietoa paikallisista asioista, mutta puolueiden viestintä painottui valtakunnan politiikkaan.
Puoluevalintaansa aprikoineille äänioikeutetuille aina 35 vuoden ikään asti olivat tärkeimpiä tiedonlähteitä vaalikoneet ja sosiaalinen media. Vaalikoneista ylivoimainen ykkönen kuntavaaleissa oli Yleisradion vaalikone.