Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja Petteri Orpo (kok.) ovat ilmoittaneet, että työllisyysmäärärahat ja aktiivimallin korjaaminen ovat kehysriihessä neuvottelupöydässä. Sipilä on luvannut työvoimapalveluihin lisää rahaa.
TE-toimistot ovat saamassa rahaa työntekijöiden palkkaamiseen, jotta työttömille luvatut palvelut voitaisiin järjestää nykyistä kattavammin. Myös muuntokoulutukseen on luvattu rahaa.
Kaikki on kuitenkin niin kauan avoinna, kunnes hallitus päättää tänään aloittamansa kehysriihen. Tavoitteen mukaan valmista on keskiviikkona.
Työvoimahallinnon käytännöissä olisi paljon korjattavaa ja määrärahojen suuntaamista olisi mietittävä uudelleen.
Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen on havainnut, että työvoimahallinnolla on vaikeuksia käyttää jo nykyisiä määrärahojaan.
Honkanen on silmäillyt reilu pari viikkoa sitten julkaistua valtion tilinpäätöstä. Keskeisistä työllisyysmäärärahoista eli julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin kohdennetuista määrärahoista, jää suuri osa vuosittain käyttämättä.
Valtion kassaan suuret säästöt
Honkanen on laskenut, että viime vuonna käytettävissä oli määrärahaa 433 miljoonaa euroa sekä edellisiltä vuosilta siirtyneitä määrärahoja 207 miljoonaa euroa eli yhteensä 641 miljoonaa euroa. Määrärahoja käytettiin kuitenkin vain 373 miljoonaa euroa.
Honkanen laskee, että säästöön jäi 42 prosenttia käytettävissä olleista rahoista.
– Tämän vuoksi suhtaudun hyvin epäilevästi lupauksiin, että TEM:n lisämäärärahoilla tai jollakin lisäbudjetilla ns. aktiivimallin ns. aktiivisuusehdon täyttyminen kaikille työttömille voitaisiin turvata. ELY-keskukset ja TE-toimistot eivät pysty hyödyntämään nykyisiäkään määrärahoja, kirjoittaa Honkanen Facebookissa.
– Luulen, että hallinnon käytännöissä olisi paljon korjattavaa ja että määrärahojen suuntaamistakin olisi mietittävä uudelleen. Kovin hyvää kuvaa ministeriön toiminnasta tilinpäätös ei anna, summaa Honkanen.
Aktivointimallin tulokset arvailujen varassa
Aktivointimalli ja muut hallituksen työttömiin kohdistamat toimet ovat työllistäneet TE-toimistoja ja lisänneet työttömien näkökulmasta byrokratiaa. Määrärahojen ei olisi pitänyt periaatteessa rajoittaa palvelujen saantia, kuten Honkasen laskelmat osoittavat.
Nyt näyttää osa niistä työttömistä, joilta leikataan aktiivimallin perusteella, tipahtaneen palvelujen ulkopuolelle. Työvoimahallinto ei ilmeisesti ole kyennyt järjestämään palveluja. Aktiivimallihan itsessään ei työllistä, vaan pakottaa työttömiä hakemaan töitä työttömyyskorvauksen leikkaamisen uhalla. Kelan selvityksen mukaan noin puolet on saanut täytettyä aktiivimallin velvoitteet.
Työllisyys on parantunut, mutta sen sijaan työttömyys ei ole vähentynyt samaan tahtiin. Vuodessa työllistyi noin 80 000 ihmistä, mutta valtaosa heistä työllistyi työvoiman ulkopuolelta.