”Vakuutuslääkäreiden tehtävä ymmärretään väärin”

Vakuutuslääkärien toimenkuva ymmärretään yleensä väärin, todettiin Miksi vakuutuslääkäreistä kohistaan taas -tilaisuudessa tiistaina.

Vakuutuslääkärin tehtävänä on selvittää, oikeuttaako sairaus lakipykälien mukaisesti työkyvyttömyyseläkkeeseen tai muuhun korvaukseen. Hakijan oma lääkäri ja vakuutuslääkäri voivat olla täysin samaa mieltä hakijan diagnoosista.

– Vakuutuslääkärin tehtävänä on valvoa, kuuluuko sairaudesta maksaa korvaus lakipykälien mukaan, Vakuutuslääkärien yhdistyksen puheenjohtaja Janne Leinonen muistutti.

Tilaisuuden järjestivät työeläkevakuuttajien etujärjestö TELA, Finanssiala ry, Tapaturmavakuutuskeskus ja Vakuutuskeskus.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Outi Antila kertoi, että vakuutuslääkäreiden tehtävää ja asemaa ryhdytään seuraamaan jatkuvasti. Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen neuvottelukunta asetetaan lähiaikoina. Sen tehtävänä on mm. kehittää järjestelmää läpinäkyväksi.

Kiireessä tehdään puutteellisia lausuntoja

Janne Leinosen mukaan ongelmia syntyy, kun hakijan sairautta tai onnettomuuden aiheuttamia oireita ei kirjata alun perin oikein. Esimerkiksi vuosien jälkeen oireiden yhdistäminen onnettomuuteen on hankalaa. Leinonen painotti, että potilaan lääkärillä tulee olla riittävästi resursseja yksityiskohtaisen lausuman laatimiseen.

Vakuutuslääkäri-nimike johtaa Leinosen mukaan osittain harhaan, sillä vakuutuslääkäri ei tee päätöstä kenenkään eläkkeestä tai korvauksista. Hän antaa vain lausunnon asiantuntijaraadille, joka päättää asiasta.

– Parempi nimitys olisikin lääketieteellinen asiantuntija.

”Potilaan ja lääkärin suhde ei saa vaarantua”

Kansalaisaloite vakuutuslääkärien aseman muuttamisesta keräsi vajaassa kolmessa kuukaudessa vaadittavan kannattajamäärän. Aloitteen mukaan potilaan oman lääkärin lausunto tulisi ottaa sellaisenaan päätöksessä huomioon.

”Vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten omien lääkäreiden ja ulkopuolisten asiantuntijalääkäreiden lausunnot tulee asettaa jatkossa muodollisesti yhtäläiseen asemaan”, esitetään kansalaisaloitteessa.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki huomautti, että lääkäri-potilas -suhde vaarantuisi, mikäli potilaan lääkäri olisi päättämässä tämän eläkkeestä. Hankalista ja/tai vaativista potilaista olisi helppo päästä eroon. Pahimmassa tapauksessa eläkepäätösten hakemisesta voisi tulla kauppatavaraa.

– Potilaan lääkäri on lääketieteellinen asiantuntija, ei vakuutusehtojen asiantuntija eikä potilaan asianajaja. Potilaalle ei pidä luvata eläkettä tai korvausta, Myllymäki sanoi.

Riskinä on myös, että työkyvyttömyyseläkepäätöksen saavan toimeentulo jää matalaksi, jos työvuosia on vasta vähän. Kuntoutusmahdollisuudet täytyy katsoa joka tapauksessa ensin.

Kaikkia kohdeltava tasavertaisesti

Myllymäki pitää hyvänä nykyistä menettelyä, jossa vakuutuslääkäri pyytää tarvittaessa lausunnon ulkopuoliselta asiantuntijalta. Nykyisin tämä on yliopistosairaalan erikoislääkäri. Menettelyllä on saatu yhtenäinen linja vakuutuspäätöksiin.

Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari tähdensi, että lääkäri ei saa antaa lupauksia eläkkeistä, sillä niitä ei myönnetä diagnoosien, vaan lakipykälien perusteella.

Lisäksi perusteet vaihtelevat eläkemuodon mukaan. Yksityisellä sektorilla selvitetään, riittääkö hakijan työkyky vielä johonkin työhön. Julkisen sektorin eläkkeissä katsotaan, onko hakijan työkyky riittävä kyseiseen ammattiin.