KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Qatar joutui etsimään uudet reitit kauppasaarron puristuksessa

Pakistanilainen kauppias Said Badshah on tuonut Qatariin valkosipuleita uutta merireittiä pitkin.

Pakistanilainen kauppias Said Badshah on tuonut Qatariin valkosipuleita uutta merireittiä pitkin. Kuva: Sebastian Castelier

Viime vuoden kesäkuusta lähtien Qatar on ollut arabinaapureidensa kauppasaarron kohteena. Qatar on selviytynyt järjestämällä ruoan tuonnin muita reittejä pitkin. Intian niemimaan kauppiassuvut ovat tilaisuuden saatuaan lisänneet tuoreiden elintarvikkeiden vientiä Qatariin.

Quentin Muller
15.4.2018 12.00

Viisikymppinen Saïd Badshah on yksi varakkaista ruoan maahantuojista Qatarin pääkaupungin Dohan itäisessä osassa. Badshahilla on pitkä parta ja kultakello, ja hän on pukeutunut Intian niemimaan perinteiseen valkoiseen shalwar kameez -asuun. Hän myy Qatarin supermarketeille päivittäin ruokaa 600 000 Qatarin rialin (134 000 euron) arvosta.

Badshah muistaa kesäkuun viidennen vuonna 2017, kun kauppasaarto astui voimaan ja maaraja Saudi-Arabiaan yllättäen suljettiin.

– Minulle oli tulossa kaksi rekkaa Jordaniasta, kaksi Dubaista ja kaksi Saudi-Arabiasta. Aamulla ne pysäytettiin rajalle. Kuskit odottivat neljä päivää. Viidentenä päivänä he lähtivät. Menetin 70 000 dollarin edestä tavaraa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kauppasaarron alettua Badshah on joutunut suunnittelemaan kauppareittinsä uudestaan. Ennen hänen tavarantoimittajansa olivat enimmäkseen Saudi-Arabiasta, Arabiemiraateista, Jordaniasta, Egyptistä ja Libanonista. He eivät enää pysty tuomaan Qatariin, koska Saudi-Arabia on sulkenut rajansa eikä Dubain satama, Jebel Ali, enää saa harjoittaa kauppaa Qatariin.

Aivan alussa ruokaa tuotiin lentorahtina.

Aurinkoisena aamuna Badshah ottaa toimistossaan vastaan kaksi pakistanilaista hedelmien ja vihannesten maahantuojaa. Toinen on tullut Omanista, toinen suoraan Pakistanista. Badshah tapaa joka päivä viisi tai kuusi Intian niemimaalta kotoisin olevaa ruoan maahantuojaa, jotka tahtovat luoda uusia kauppasuhteita.

Pian saarron alkamisen jälkeen Qatarin hallitus yksinkertaisti viisumin saantia kaupan helpottamiseksi. Pakistanilaisten ei tarvitse käydä läpi monimutkaista hakumenettelyä, vaan viisumin saa suoraan Dohan lentokentältä.

Pakistanista saapunut ruoan maahantuoja Khaleed Mahmood myöntää, että uusi viisumikäytäntö oli hänelle syy lisätä kauppasuhteita Qatarissa.

– Saavuin tänne eilen. Enimmäkseen tuon Qatariin pakistanilaisia mangoja, Mahmood kertoo pakistanilaista teetä juoden.

PQX ja IQX

Aiemmin Badshahin tilaamia hedelmiä ja vihanneksia pakattiin Saudi-Arabiassa ennen niiden tuontia Qatariin. Varastossa työskenteli kaksikymmentä ihmistä.

– Siitä ei ole mitään jäljellä. Menetin 115 000 dollaria, Badshah kertoo. Kauppasaarron jälkeen hän on siirtänyt toimintansa muihin maihin.

– Lisäsin tuontia Intiasta ja Pakistanista, ja aloin tuoda myös Turkista ja Iranista.

Muutos oli hyvin vaikea. Muutamassa päivässä piti löytää luotettavat kauppakumppanit varastoja täydentämään.

– Ennen tuli Saudi-Arabiasta joka päivä kaksikymmentä rekkaa. Dubaista tuli 15–18 rekkaa, Jordaniasta 10–15, Egyptistä pari kolme ja silloin tällöin muutama Libanonista. Kaikille piti löytää korvaajat.

Ihmisiä ostoksilla Lulu-marketissa Dohassa. Kaupoista löytyy kaikkea, mutta osa tuontituotteista on kallistunut.

Ihmisiä ostoksilla Lulu-marketissa Dohassa. Kaupoista löytyy kaikkea, mutta osa tuontituotteista on kallistunut. Kuva: Sebastian Castelier

Nykyisin Badshahille tulee viikoittain Hamadin satamaan kolmekymmentä konttia, joissa on sipulia, perunaa, granaattiomenoita, paprikaa ja tomaatteja. Nämä rahtilinjat tunnetaan nimillä PQX (Pakistan Qatar Express) ja IQX (Indian Qatar Express), ja niitä ylläpitää Milaha Maritime & Logistics -yhtiö.

– Kauppa Intian niemimaan ja Qatarin välillä on nyt helpompaa, ja se on lisännyt kysyntää täällä. Saarron alkamisen jälkeen tuontini on lisääntynyt viitisen konttia viikossa, Badshah kertoo.

Hänen mielestään Intia ja Pakistan ovat voittajia kauppasaarrossa.

– Kriisin ensimmäiset viikot olivat todella vaikeita, mutta nyt kaikki sujuu jo hyvin.

Historialliset suhteet

Dohan syrjäisessä kaupunginosassa Milaha Maritime & Logistics-yhtiön konttiliikenteen apulaisjohtaja Jan Mortensen ottaa meidät vastaan firman pääkonttorissa. Juuri hän oli työryhmineen järjestämässä PQX- ja IQX-linjoja saarron alettua.

– Kauppasaarron alkuviikot olivat kaoottisia, mutta me reagoimme nopeasti, Mortensen kertoo.

Intiasta ja Pakistanista tuli voittajia kriisissä.

Suurin vaikeus oli uusien merireittien järjestäminen. Ennen kaikki Milahan rahtilaivat pysähtyivät Dubain satamassa Jebel Alissa ennen saapumistaan Qatariin.

– Heinäkuun 7. ja 9. päivän välillä meillä oli 72 tuntia aikaa siirtää kaikki liikenteemme Omaniin, Soharin ja Salalahin satamiin. Seuraavina viikkoina loimme yhteydet ensin Intiaan ja sitten Pakistaniin, Mortensen sanoo.

Mortensenin mukaan Intian niemimaasta on tullut Qatarin markkinoille tärkeä ja läheinen alue.

– Näiden reittien perustaminen oli järkevää, koska olimme jo toimineet Intiassa ja meillä oli hyvät suhteet asiakkaisiin ja satamiin. Keskitymme erityisesti näihin maihin, koska niillä on myös historialliset yhteydet Qatariin, ja koska Qatarissa on paljon ihmisiä, jotka ovat tulleet sinne Intian niemimaalta työn takia.

Qatarin kauppakamarin varajohtaja Mohammed Ahmed Twar Al Kawari on samoilla linjoilla.

– Muiden Persianlahden maiden tavoin Qatarin ensimmäiset kauppayhteydet olivat juuri Intian kanssa.

Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:n vuonna 2008 tekemän tutkimuksen mukaan Qatarin väestöstä 18 prosenttia on intialaisia ja myös pakistanilaisia on 18 prosenttia. Qatar Observatory-järjestön johtajan, valtio-opin tohtori Nabil Ennasrin mukaan näiden kolmen maan yhteydet ovat vuosisatoja vanhat.

– Aikoinaan Brittiläisen imperiumin strategiassa Qatar oli keskeinen solmukohta varmistamassa reittiä Intiaan. Ruoan ja muun tavaran tuonti Intiasta oli järjestettävä luotettavasti. Siksi Qatar oli brittiarmeijalle tärkeä tukikohta Persianlahdella. Britannian ja Intian välillä kulki valtavasti laivaliikennettä, ja tavaran lisäksi myös ihmiset liikkuivat molempiin suuntiin. Näin myös kauppayhteydet Persianlahden seudun ja Intian välillä vakiintuivat, Ennasri toteaa.

Qatarin uusi, Mesaieedin kaupungissa sijaitseva satama Hamad avattiin viime syyskuussa. Se pystyy käsittelemään 7,5 miljoonaa konttia vuodessa.

Qatarin uusi, Mesaieedin kaupungissa sijaitseva satama Hamad avattiin viime syyskuussa. Se pystyy käsittelemään 7,5 miljoonaa konttia vuodessa. Kuva: Sebastian Castelier

Karjanrehua ja ruokaa

Intian niemimaan ja Qatarin välisten historiallisten ja kaupallisten yhteyksien ohella PQX ja IQX olivat Mortensenin mukaan suora vastaus kauppasaarrolle. Rahtilaivat kulkevat Qatarin sataman Hamadin sekä intialaisten Mundran ja Nhava Shevan satamien sekä Pakistanin Karachin sataman välillä.

Milaha tuo näiden reittien kautta riisiä, romumetallia, kulutustavaraa, vaatteita ja varsinkin tuoreita elintarvikkeita.

– Pakistanista ja Intiasta tuli tärkeitä tuoretavaran hankintamaita. Tämä kaupankäynti on kasvanut valtavasti. Ennen toimme suurimman osan kasviksista Saudi-Arabiasta ja hedelmät enimmäkseen Jordaniasta.

Pakistanista on lisäksi tullut merkittävä lähde esimerkiksi karjanrehulle. Sekin on tärkeää, koska Qatar pyrkii kotimaiseen naudanlihan ja maidon tuotantoon.

Vaikka myös Iran ja Turkki ovat korvaavia kauppakumppaneita, on tuonti Intiasta ja Pakistanista edelleen kasvanut.

– Olemme lisänneet kauppaa Intian ja Pakistanin kanssa. Viime lokakuussa tapasimme intialaisten ja pakistanilaisten liikemiesten delegaation. Kriisistä on siis myös hyötyä. Olemme saaneet uusia ystäviä ja muodostaneet uusia kauppareittejä, joista on apua taloutemme piristämisessä, Mohammed Ahmed Twar Al Kawari vahvistaa

Kaikkea on saatavilla

Mitään ei puutu Qatarin supermarketeista. Hinnat ovat kuitenkin nousseet merkittävästi, koska yhä on tuotava paljon ruokaa rahtikoneilla Turkista ja muualta.

Lulu on päivittäistavarakaupan marketketju, jonka on perustanut kuuluisa intialainen liikemies Yusuff Ali M.A. Ketjun myymien vihannesten ja hedelmien etiketeissä ei näy Saudi-Arabian lippua, ja myös Jordanian, Egyptin ja Libanonin liput esiintyvät yhä harvemmin. Kilo intialaista sipulia maksaa 3 Qatarin rialia (0,67 euroa). Kilon pakistanilaista mangoa saa 2,35 eurolla. Hinnat ovat kohtuullisia, sillä tavara on tuotu laivalla Intian niemimaalta.

Yksi Lulu-marketeista sijaitsee Dohan Al Messilan kaupunginosassa.

Yksi Lulu-marketeista sijaitsee Dohan Al Messilan kaupunginosassa. Kuva: Sebastian Castelier

Georgiasta lentorahtina tuotu korianteri sen sijaan on kallista: nippu maksaa 7,5 euroa. Badshah kertoo, että lentorahti maksaa hänelle 0,67 euroa kilolta, kun laivarahti maksaa vain 0,11 euroa kilolta. Siksi useimmat asiakkaat ja supermarketit tuovat tavaraa mieluiten laivarahtina Turkista (Iranin kautta) tai suoraan Iranista, Intiasta ja Pakistanista.

Lulun Qatarin-toimiston johtaja Shanavas P.M ottaa meidät vastaan toimistossaan. Seinällä on muotokuva Yusuff Ali M.A:sta. Qatarissa toimii seitsemän Lulu-liikettä.

Shavanas P.M. myöntää, että heti kauppasaarron alettua asiakkaat hätääntyivät ja ostivat paniikissa ketjun kauppojen hyllyt tyhjiksi.

– Ihmiset hamstrasivat varastoon, hän muistelee.

– Seuraavana päivänä tilanne alkoi kuitenkin palautua normaaliksi. Naapurimaista tilatut tuotteet eivät tietenkään päässeet perille, ja tämän ratkaisemiseen meni aikaa.

Ensihätään lentorahtina

Qatar Airways -lentoyhtiön rahtikoneet toivat ensihätään ruokaa Iranista, Turkista ja Intiasta.

– Me valitsimme Intian, koska yhtiön omistaja on sieltä kotoisin. Varasimme rahtilentoja Intiasta ja toimme 60 000 kiloa kasviksia, Shanavas kertoo.

Lulu-ketju palvelee 50 000 asiakasta päivässä eri puolilla Qataria.

Nykyisin Lulu käyttää lentoreittejä vain harvoin. Mieluummin rahti tuodaan laivalla PQX- ja IQX-linjoilla.

– Jo ennen kauppasaartoa toimme paljon Intiasta. Saarron alettua tuonti sieltä on kasvanut 35 prosenttia.

Intiasta ja Pakistanista tuli luotettavia kauppakumppaneita, ja luultavasti vielä tärkeämpää on se, ettei kumpikaan maa ole halunnut puuttua poliittisesti Persianlahden kriisiin.

Intian ulkoministeri Sushma Swaraj sanoi kauppasaarron olevan Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvoston (GCC) jäsenten sisäinen asia. Hänen mukaansa Delhin näkökulmasta ainoa huolenaihe on GCC-maissa asuvien intialaisten tilanne.

Saudi-Arabian kuningas Salman kysyi The Express Tribune -lehden diplomaattilähteen mukaan maassaan viime kesäkuussa vierailleelta Pakistanin ulkoministeriltä Nawaz Sharifilta suoraan: ”Oletteko meidän vai Qatarin puolella?”

Pakistan on kuitenkin pysynyt Persianlahden kriisissä puolueettomana.

– Persianlahden maille olisi tärkeää saada Pakistan puolelleen, koska sen armeija on vahva ja sillä on myös ydinase. Intian kanssa Qatarilla on enemmän kauppayhteyksiä. Intian talous kasvaa. Siksi on syytä olettaa, että tulevaisuudessa Intia tulee tarvitsemaan valtavasti öljyä ja maakaasua, Nabil Ennasri analysoi.

Käännös: Markus Kangas ja Arto Huovinen

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään