KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kulttuuritalon talkoolainen muistelee – kuusikymppinen Kultsa on yhä rakentajiensa ylpeys

Riitta Suhoselle Kultsa oli työmaa ja toinen koti.

Riitta Suhoselle Kultsa oli työmaa ja toinen koti. Kuva: Jarno Mela

Riitta Suhonen rakensi, teki töitä ja harrasti Kulttuuritalolla.

Maippi Tapanainen
29.4.2018 12.00

Kun päätös Kulttuuritalon, Kultsan, rakentamisesta tehtiin elokuussa 1951, Riitta ”Suhis” Suhonen oli neljätoistavuotias tyttönen. Kun talo lopulta valmistui, hän oli jo nuori nainen. Siinä välissä Suhonen ehti tuhansien muiden tavoin talkoilla Kultsan rakennustyömaalla.

Kulttuuritalon rakentaminen talkoovoimin oli huikea voimanponnistus koko vasemmistolaiselle liikkeelle.

– Olin mukana Siltasaaren demokraattisissa nuorissa ja me käytiin talkoissa ihan aikataulun mukaan niin kuin muutkin. Ei siinä työn raskautta ajateltu, Suhonen toteaa.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Järjestötoiminta on tehnyt minusta sen, mikä olen. Olen kasvanut punainen mekko päällä meikäläisten keskellä.”

Kansandemokraattisten järjestöjen lisäksi talon rakentamiseen osallistui väkeä ammatti- ja muista kansalaisjärjestöistä ja työpaikoilta, talkoojaoston kortistosta löytyy yli 5 000 talkoolaisen nimet. Yhteensä he uurastivat yli 10 000 työpäivän verran.

Vaativia työvaiheita tekemään tuli ammattimiehiä eri puolilta maata. Raskaimmat työt, kuten tiilien kantaminen ja sementin kärrääminen jäivät miehille. Nuoret tekivät monenlaisia hommia, olivat töissä työmaaruokalassa ja kiskoivat nauloja lankuista.

– Naulaan astui moni talkoolainen, Suhonen muistelee aikaa, jolloin turvakenkien sijaan monella oli jalassaan kumisaappaat.

– Tärkeintä oli yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Ei haitannut, vaikka siellä oli toinen työmaa töiden jälkeen, kun ajatus oli, että omaa taloa ollaan tekemässä.

Nuorille kuin koti

Kulttuuritalon valmistuttua alkoi kuhina. Järjestöt muuttivat taloon ja ohjelmaryhmät saivat säällisen paikan harjoitella.

– Sitä ennen meillä nuorilla oli tilat Toisella linjalla vanhassa puutönössä, siellä askarreltiin vappuviuhkoja, joita sitten myytiin torilla, Suhonen kertoo.

Samassa tönössä kokouksiaan piti vanhempikin järjestöväki.

– Kun talo valmistui, se oli nuorille kuin toinen koti. Aina tiesi, että sieltä löytää tuttuja.

Ohjelmaryhmien tuotokset eivät jääneet vain talon sisälle ja helsinkiläisten nähtäviksi, sillä ryhmät järjestivät myös kiertueita eri puolille Uuttamaata.

– Koppiautossa matkustettiin esiintymään kylmillä työväentaloilla, Suhonen naurahtaa muistellessaan nykypäiviin verrattuna sangen alkeellista menoa.

Esiintyvien ohjelmaryhmien lisäksi Kultsa antoi nuorille puitteet monenlaisille taide- ja kulttuuriharrastuksille. Loistavalla akustiikalla varustettu talo keräsi esiintyjiä suurista maailmantähdistä paikallisiin artisteihin.

Pari vuotta tanssien lipunmyyjänäkin toimineelle Suhoselle Kultsa tarjosi paljon uusia ihmisiä ja elämyksiä.

– Omassa elämässäni se oli myönteisin ajanjakso.

Konkurssi ei vienyt arvoa

Kultsan kukoistusaikana muidenkin kuin nuorten järjestötoiminta oli aktiivista. Suhonen teki suuren osan työurastaan järjestöjen palveluksessa ja näki senkin, miten sisäinen kärhämöinti lopulta rapautti yhteisöllisyyttä.

– Järjestötoiminta on tehnyt minusta sen, mikä olen. Olen kasvanut punainen mekko päällä meikäläisten keskellä, Suhonen sanoo ja varoittaa liiasta sisäänpäinlämpiävyydestä.

– Ei kannata umpioitua omaan kuplaan, on silmiä avaavaa olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa, Suhonen huomauttaa.

Kerran elettyä ja tehtyä ei voi pyyhkiä pois. Suhonen sanoo monen asian piirtyneen mieleensä punaisin kultakirjaimin.

– Paljon saatiin aikaan ja järjestöt antoivat paljon. Ne, jotka eivät osallistuneet, seurasivat sivusta huuli pyöreänä.

Lopulta kuitenkin kävi niin kuin kävi. Kulttuuritalo haettiin konkurssiin syksyllä 1991 ja pakkohuutokaupattiin kolme vuotta myöhemmin.

– Typerä juttu koko kasinotalous. Ehkä talo oli liian iso hoidettavaksi, Suhonen kuittaa.

Kultsan kohtalo surettaa Riitta Suhosta, mutta talkoolaisten työ on kestänyt ja Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta tullaan edelleen ihastelemaan ulkomailta saakka.

– Toivottavasti talo pysyy pystyssä ja osoittaa tulevaisuudessakin ihmisille, mitä saatiin yhdessä aikaiseksi. Kulttuuritalo ei syntynyt tyhjästä, sen rakentaminen vaati paljon sekä jalka- että talkootyötä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään