SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen lupaus nostaa sadalla eurolla alle 1 400 euroa kuukaudessa saavien eläkettä nostatti myrskyn. Eikä ihme, sillä esitys koskee puolta miljoonaa eläkeläistä. Tästä joukosta löytyy jokaisen puolueen äänestäjiä.
Lisäksi SDP kohdentaa viestinsä joukolle, jossa puolue on vahvimmillaan ja jotka myös äänestävät. Nykyisin myös eläkeiässä olevat äänestäjät voivat vaihtaa puoluetta. Ei ole ihme, että kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä syyttivät Rinnettä vastuuttomuudesta ja populismista.
Eläkekeskustelu nousi jo hallituskysymykseksi: Sipilä ja Orpo ovat arvioineet, että Rinteen avaus ei ainakaan helpota hallitusneuvotteluja.
Ainakin eläkeläiset muistuttavat eduskuntavaalien alla eläkkeiden korotuslupauksesta.
Ainakin eläkeläiset muistavat eduskuntavaalien alla lupauksen. Tätä kautta siihen joutuvat ottamaan kantaa kaikki puolueet.
Osa pienituloisista eläkeläisistä tyytymättömiä
Rinne nosti epäonnistuneesti synnytystalkoot politiikan agendalle. Eläkeläiset ovat otollisempi kohde, sillä pieneläkeläisten tyytymättömyys on laajaa.
Pelkää kansaneläkettä saavia on enää satatuhatta, mutta sekä työ- että kansaneläkettä saavia on noin puoli miljoonaa. Tämän porukan eläkkeet ovat enintään reilut 1 300 euroa kuukaudessa. Eli näihin ihmisiin Rinteen lupaus kohdistuu.
Rinteen lupauksen voisi toteuttaa haluttaessa osin eläkepoliittisin keinoin. Lakia voi muuttaa siten, ettei työeläke söisi kansaneläkettä niin ahneesti kuin nyt. Jo pienikin työeläke vaikuttaa kansaneläkkeen suuruuteen. Kaikkein heikoimmilla ovat ne kansaneläkeläiset, joille ei ole karttunut työeläkettä.
Eläkkeistä päätetään pöydissä, jossa istuvat poliitikkojen ohella myös työmarkkinajärjestöt. SDP on vakuuttanut, että työeläkemaksuihin ei tarvitse koskea pitkälle aikavälille ajoittuvan korotuksen vuoksi.
Palvelut satasta suurempi asia
Rinteen lupaus eläkkeiden korottamisesta ei mene vappupuheiden kastiin. Eläkeläisten muisti on tunnetusti pitkä, vaikka äänestäjien poliittinen muisti on yleensä lyhyt.
Edelleenkin osa eläkeläisistä muistelee pääministeri Paavo Lipposen (sd.) sateenkaarihallituksen 1990-luvun puolivälissä tehtyä päätöstä taitetusta indeksistä. Tähän on iskenyt myös SDP:n ex-kansanedustaja Kimmo Kiljunen, joka tekee propagandaa taitetusta indeksistä.
Palkat vaikuttavat työeläkkeen korotuksiin aikaisempaa vähemmän eli vain 20 prosenttia. Ennen muutosta hintojen ja palkkojen muutos vaikutti puoliksi työeläkkeiden korotuksiin. Tämä muutos oli kipeä demarieläkeläisille kuten muillekin. Rinteen esitys iskee myös tähän saumaan, sillä taitettu indeksi ulottui vuonna 2005 myös alle 65-vuotiaisiin.
Eläkkeen korotus on henkimaailman hommia
Eläkeläisten toimeentuloa satasen korotus ei pelasta, jos sote-maksut pysyvät nykyisellään tai nousevat. Esimerkiksi 75 vuotta täyttäneistä noin viidellä prosentilla asiakasmaksut ylittivät 40 prosenttia käteen jääneistä tuloista.
Iäkkäät eläkeläiset eivät juhli sadalla eurolla, sillä palvelujen tarve kasvaa hyppäyksenomaisesti. Samalla sote-maksujen kokonaismäärä nousee ikääntyneellä jyrkästi.
Palvelujen ohella myös verotus on merkittävässä roolissa. Eläketulovähennys takaa sen, ettei pienistä eläkkeistä makseta veroja. Eläketulovähennyksen ansiosta eläketulon verotus on 1 300 euron kuukausituloon asti kevyempää kuin työntekijöillä.
Kunnallis- ja valtionverotuksen eläketulovähennykset lieventävät myös keskituloisten eläkeläisten kokonaisverotusta. Raippavero taas kohdistuu hyvätuloisiin eli yli 47 000 euroa vuodessa saaviin eläkeläisiin.
uutiskirje 
