Ajankuva
1
Epätasa-arvo maailmassa ulottuu hengitysilmaan. Puhdas hengitysilma on etuoikeus, johon vain noin joka kymmenennellä maailman ihmisellä on mahdollisuus. Loput 90 prosenttia joutuvat vetämään keuhkoihinsa saastunutta, osa jopa hengenvaarallisen pienhiukkaspitoista ilmaa.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan ilmansaasteiden vuoksi kuolee seitsemän miljoonaa ihmistä vuodessa, suurin osa heistä köyhissä tai keskituloisissa Aasian ja Afrikan maissa. Saasteet tappavat ihmisiä sydänkohtaukseen, keuhkosyöpään ja muihin hengityselinsairauksiin.
2
WHO:n raportissa kerrotaan myös, että ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa pienhiukkasten määrä on osassa mittauskaupunkeja vähentynyt vuodesta 2010. Eurooppalaisista kaupungeista 61 prosenttia on onnistunut vähentämään ilmassa leijuvien pienhiukkasten määrää. Ilmanlaatu on niin ikään parantunut 57 prosentissa amerikkalaiskaupungeista. Ainoastaan Yhdysvalloissa ja Kanadassa suurin osa, noin 80 prosenttia ihmisistä, hengitti ilmaa, jossa WHO:n asettamat riskirajat alittuivat. Aasiasta ja Lähi-idästä ei löytynyt ainuttakaan mittauspistettä, jossa riskirajat olisivat alittuneet.
3
Ilmanlaatu on entisestään huonontunut Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Myös Lähi-idässä ilmanlaatu heikkeni. Megakaupunkien korkeimmat pienhiukkastasot löytyvät Delhistä ja Kairosta. Molemmissa kaupungeissa WHO:n asettamat riskirajat ylittyvät kymmenkertaisesti.
Kaupunkien ilmaan pienhiukkasia tuottavat liikenne ja teollisuus. Yli puolet ilmansaasteista aiheutuvista hengenmenetyksistä koituu kuitenkin kotitalouksien arkisissa askareissaan tuottamista päästöistä. Köyhissä maissa ihmiset polttavat lämmityksessä ja ruuanlaitossa puuta, hiiltä tai kerosiinia, jotka palaessaan tuottavat ilmaan runsaasti pienhiukkasia.
[digilehti pvm=20180504 sivu=18]
uutiskirje 
