KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Sauli Hievanen: Hallitus kilpailuttaa ja pilkkoo kiireellä Suomen tehokasta rautatiejärjestelmää

Raideliikenteeseen panostaminen on olennaista sekä ilmastotavoitteiden että työmarkkinoiden kannalta, Sauli Hievanen korostaa.

Raideliikenteeseen panostaminen on olennaista sekä ilmastotavoitteiden että työmarkkinoiden kannalta, Sauli Hievanen korostaa. Kuva: Emma Grönqvist

– Kaikki mahdollinen pyritään avaamaan kilpailulle kovalla vauhdilla ja tekemään isoja yhtiöjärjestelyjä kuvailee SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen. ”Ideologisten kvanttihyppyjen” sijaan liikennepolitiikkaan tarvittaisiin taas Merja Kyllösen ministerikauden aikaista pragmaattisuutta, Hievanen vertaa.

Elias Krohn
13.5.2018 8.39
ILMOITUS
ILMOITUS

Hallituksen liikennelinjaukset

VR:n monopoli puretaan, ja koko rautatieliikenne avataan kilpailulle vuoteen 2026 mennessä.

VR:stä eriytetään kalustoyhtiö, kiinteistöyhtiö ja kunnossapitoyhtiö. Kalustoyhtiöstä voidaan vuokrata kalustoa yksityisille liikenteenharjoittajille.

Liikenneviraston tie-, meri- ja rautatieliikenteen liikenteenohjaustoiminnot yhtiöitetään 1. 1. 2019 alkaen valtion osakeyhtiöksi, joka myy palvelujaan Liikennevirastolle ja mahdollisille muille asiakkaille.

Vastuu tienpidosta siirtyy valtiolta, ELY-keskuksilta ja kunnilta maakunnille, jos maakuntauudistus toteutuu. Valtakunnallisesti määritellään palvelutasot eri tieluokille.

Parlamentaarinen työryhmä alkaa tässä kuussa valmistella menetelmiä 12-vuotisten valtakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseksi.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus on monen muun asian ohella mullistamassa uuteen uskoon suomalaista liikennejärjestelmää, etenkin rautatieliikennettä. Koko rautateiden henkilöliikenne aiotaan avata kilpailulle vuoteen 2026 mennessä, ja nykyinen VR-Yhtymä pilkotaan kolmeen osaan.

Viime vuoden alussa liikenneministeri Anne Berner esitteli myös hanketta koko valtion liikenneverkon yhtiöittämiseksi. Perusteluna oli tienkäyttömaksujen kerääminen samalla, kun autoverosta olisi luovuttu. Hanke kariutui laajan vastustuksen vuoksi.

SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen on noin vuosikymmenen ajan osallistunut liikennepolitiikkaan ja sen seuraamiseen, nykyisen toimensa lisäksi Merja Kyllösen (vas.) erityisavustajana tämän liikenneministerikaudella. Hievasen mukaan liikennepolitiikka oli Kyllösen aikana pragmaattista.

– Nyt on enemmän ideologisia tavoitteita ja hirveä kiire saada muutoksia aikaan. Se on selvä ero, Hievanen vertaa.

Kyllösen kaudella avattiin linja-autojen kaukoliikenne kilpailulle onnistuneesti, ja Helsingin seudun lähijunaliikenteen vuonna 2021 alkavaa kilpailutusta on valmisteltu kymmenisen vuotta. Nykyhallitus on tekemässä paljon isompia muutoksia lyhyemmässä ajassa.

– Pyritään avaamaan kaikki mahdollinen kilpailulle kovalla vauhdilla ja tekemään isoja yhtiöjärjestelyjä, Hievanen toteaa.

Riskialtis uudistus

Suomen nykyinen rautatiejärjestelmä on Hievasen mukaan kansainvälisesti poikkeuksellisen tehokas, kun huomioidaan vähäinen väestö, pitkät etäisyydet ja tavaraliikenteen pienet volyymit. Suurin syy on kaluston käytön tehokkuus. Samaa veturikalustoa käytetään sekä tavara- että henkilöliikenteessä. Kilpailuttamisessa niiden kalustot eriytettäisiin.

– On liian riskialtista sälyttää tulevaisuuden miljardi-investointeja valtion kalustoyhtiön kannettavaksi. Kilpailu on hyvästä, mutta ulkomaiset yhtiöt tulkoot omalla kalustolla kauko- ja tavaraliikenteeseen, Hievanen sanoo.

SAK pitää kilpailun avaamista HSL-alueella perusteltuna, samoin sen laajentamista muun Suomen taajamajunaliikenteeseen. Tämä ei edellytä isoja ja riskialttiita yhtiöjärjestelyjä.

– Vasta sen jälkeen kokemusten pohjalta voidaan ruveta miettimään, kannattaako kilpailutusta laajentaa ja miten. Mennään asteittain eteenpäin, eikä oteta ideologista kvanttihyppyä kilpailun ihanaan maailmaan, Hievanen esittää.

Raideyhteydet edistävät työllisyyttä

Merkittävä ero Kyllösen kauden ja nykyhallituksen välillä on Hievasen mukaan myös panostusten suuntaaminen.

– Kyllösen kaudella investoitiin raiteisiin historiallisesti enemmän kuin tiehankkeisiin. Nyt on palattu siihen, että maantiehankkeet ovat korostuneet.

Raideliikenteeseen panostaminen on olennaista sekä ilmastotavoitteiden että työmarkkinoiden kannalta. Hievanen muistuttaa, että Suomen työpaikoista tällä hetkellä 50 prosenttia sijaitsee Turku–Helsinki–Tampere-kolmion alueella. Uusista työpaikoista enemmistö syntyy tälle alueelle. Raideyhteyksien nopeuttaminen on siellä olennaista, jotta työn kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan entistä paremmin.

– Tunnin juna Turkuun on pitemmällä aikavälillä tärkeä hanke. Helsingin ja Tampereen välinen päärata tarvitsee investointeja, jotta matka-aika lyhenisi nykyisestä lähemmäs tuntia. Suurimmat ratakapasiteetin pullonkaulat ovat sillä välillä, Hievanen korostaa.

Tärkeitä ovat liikenneyhteydet myös muiden kasvukeskusten, kuten Oulun, Vaasan, Jyväskylän ja Kuopion työmarkkina-alueilla sekä alueiden välillä.

Toimiva joukkoliikenne edistää myös asuntorakentamista.

– Helsingissä rakennetaan nyt poikkeuksellisen paljon asuntoja. Suurin syy ovat valtion tukemat joukkoliikenneinvestoinnit. Valtio on edellyttänyt kunnilta tukensa vastineeksi asuntojen kaavoitusta, Hievanen toteaa.

Yksityiset rakennuttajat rientävät kilvan hyville sijainneille joukkoliikenneyhteyksien varrella. Tällöin kunnat voivat edellyttää niiltä ikään kuin pääsymaksuna, että tietty osa rakentamisesta on kohtuuhintaista asuntotuotantoa.

Valtion ja suurten kaupunkiseutujen välisiä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksia (MAL) Hievanen laajentaisi kaikille yli 100 000 asukkaan kaupunkiseuduille.

Kohti pitkäjänteistä suunnittelua

Yksi nykyhallituksen erikoinen episodi on Jäämeren radan suunnittelu. Maaliskuussa julkaistussa konsulttiyhtiö Rambollin selvityksessä hanke tyrmättiin täysin kannattamattomana, mutta silti Berner ilmoitti, että Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen suuntautuvan ratahankkeen selvittämistä jatketaan.

– Kun ei ole pitkäjänteistä liikenteen investointiohjelmaa mietitty, aina nousee pöytään yksittäisiä hankkeita ja lähdetään niiden perässä juoksemaan, Hievanen kommentoi.

Hän on vakuuttunut, että hankkeen kustannuksiksi arvioidulla lähes kolmella miljardilla eurolla saataisiin suurempi hyöty muualla.

Yleisesti ottaen hallitus on Hievasen mukaan kuitenkin nyt palaamassa pitkäjänteiseen liikennesuunnitteluun. Alku näytti huonolta, kun hallitus luopui liikennepoliittisista selonteoista. Viime vuonna hallitus asetti parlamentaarisen liikenneryhmän, joka helmikuussa valmistuneessa loppuraportissaan muun muassa esitti liikenteen rahoitustason nostamista. Tämän vuoden huhtikuussa liikenne- ja viestintäministeriö asetti uuden parlamentaarisen työryhmän kehittämään menetelmän, jolla laaditaan 12-vuotinen, hallituskausittain päivitettävä valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Koko rautatieliikenne avataan kilpailulle vuoteen 2026 mennessä.

Koko rautatieliikenne avataan kilpailulle vuoteen 2026 mennessä. Kuva: Emma Grönqvist

Liikenneverkon tarpeet määriteltävä

Parlamentaarinen liikennetyöryhmä on esittänyt 300 miljoonan euron vuosittaista lisäpanostusta, millä kurotaan umpeen jopa 2,5 miljardin euron suuruiseksi arvioitua liikenneverkon korjausvelkaa.

– Olisi tärkeää priorisoida liikenneverkko liikennemäärien ja yhteiskunnallisten tarpeiden mukaisesti, Hievanen korostaa.

Tämän pitäisi Hievasen mukaan olla mietittynä seuraavien hallitusneuvottelujen yhteydessä. Maakuntauudistus lisää valtakunnallisen priorisoinnin tarvetta, koska tienpito siirtyy maakuntien vastuulle. Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan hallituksen esitys uudeksi laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä, jossa pyritään valtakunnalliseen palvelutarpeiden määrittelyyn.

– Varsinkaan pääväylillä ei voi olla niin, että tien kunto heikkenee, kun maakunnan raja tulee vastaan. Olisi tärkeää saada kansallinen yhteinen näkemys aiheesta. Aikaisemmin se on kaatunut poliittisiin erimielisyyksiin, Hievanen toteaa.

Hievanen lisää, että vaikka hankkeiden priorisointi on tärkeää, Suomi tarvitsee koko maan kattavan laajan liikenneverkon.

– Palvelu-Suomen lisäksi, johon väestö keskittyy, on metsä- ja bio-Suomi, jossa teollisuuden tuotantolaitoksia on ympäri maata.

Haja-asutusalueiden joukkoliikenne hoituu Hievasen mukaan tulevaisuudessa parhaiten kutsuliikenteeseen panostamalla. Julkisen vallan kustantamia koulu- ja Kela-kyytejä tulisi yhdistää avoimeksi joukkoliikenteeksi.

Hallituksen liikennelinjaukset

VR:n monopoli puretaan, ja koko rautatieliikenne avataan kilpailulle vuoteen 2026 mennessä.

VR:stä eriytetään kalustoyhtiö, kiinteistöyhtiö ja kunnossapitoyhtiö. Kalustoyhtiöstä voidaan vuokrata kalustoa yksityisille liikenteenharjoittajille.

Liikenneviraston tie-, meri- ja rautatieliikenteen liikenteenohjaustoiminnot yhtiöitetään 1. 1. 2019 alkaen valtion osakeyhtiöksi, joka myy palvelujaan Liikennevirastolle ja mahdollisille muille asiakkaille.

Vastuu tienpidosta siirtyy valtiolta, ELY-keskuksilta ja kunnilta maakunnille, jos maakuntauudistus toteutuu. Valtakunnallisesti määritellään palvelutasot eri tieluokille.

Parlamentaarinen työryhmä alkaa tässä kuussa valmistella menetelmiä 12-vuotisten valtakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
04

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025

Ympäristöjärjestöt pettyneitä suojeluohjelmaan – vaativat parempia korvauksia metsänomistajille

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään