– Ruokavalion muutos ravitsemussuositusten suuntaan tarkoittaa ennen kaikkea kasvisten kulutuksen lisääntymistä. Ilmastotavoitteet ja vesistövaikutusten hallintapyrkimykset tuottavat taas painetta vähentää eläinperäisten tuotteiden kulutusta, kertoo Merja Saarinen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
Saarinen on Ruokaminimi-hankkeen vastuullinen johtaja. Hankkeessa selvitetään ruokahävikin vähentämisen ja ravitsemussuositusten mukaisen syömisen ilmasto- ja ympäristövaikutukset vuoteen 2030 mennessä. Hankkeen toteuttavat Luonnonvarakeskus Luke ja Suomen ympäristökeskus SYKE pääosin vuoden 2018 aikana.
– Ruokavaliomuutos voi vaikuttaa myös valtiontalouden tasapainoon, koska kasvisten kulutusmäärän lisääntyminen saattaa lisätä elintarviketuontia. On tärkeää tarkastella, miten kotimainen tuotanto voi vastata mahdollisiin kysynnän muutoksiin, Saarinen toteaa.
”Ruokavaliomuutos voi vaikuttaa myös valtiontalouden tasapainoon, koska kasvisten kulutusmäärän lisääntyminen saattaa lisätä elintarviketuontia.”
Poliittiseksi tavoitteeksi on asetettu ruuan viennin kaksinkertaistaminen. Samaan aikaan on kuitenkin huolehdittava myös maataloustuotannon valmiuden ylläpitämistä edellyttävästä ruokaturvasta.
Kestävää syömistä ja ruokahävikin vähentämistä edistetään tietoa jakamalla. Uusille keinoille on kuitenkin tarvetta. Esimerkiksi maataloustukia täytyy arvioida tavoiteltavien ruokavaliomuutosten kannalta. Julkiset ruokapalvelut voivat toimia nykyistä vahvemmin suunnannäyttäjinä.
– Ruokaminimi-hanke arvioi eri keinojen toteuttamiskelpoisuutta, hyväksyttävyyttä ja vaikuttavuutta ruokaketjun eri toimijoiden kanssa. Arvioinnilla etsitään myös uusia avauksia ja keinoja kestävän syömisen edistämiseen ja ruokahävikin vähentämiseen, sanoo hankkeen politiikka-arvioinnista vastaava Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta.
uutiskirje 
