Sosiaaliturvan uudistamisesta tulee sosiaali- ja terveyspalvelujen tapaan puolueiden keskinäisen kiistelyn kohde. Kaikki puolueet esittävät perusturvamallinsa ennen seuraavia eduskuntavaaleja.
Vaalitulos ratkaisee, mihin suuntaan suomalaista sosiaaliturvaa kehitetään ja mitä se saa maksaa. Suunnasta päättävät ne puolueet, jotka ovat hallituksessa eduskuntavaalien jälkeen.
Perusturvakeskustelua on hallinnut 1990-luvulta lähtien kannustamisen ideologia. Työn pitäisi olla aina kannattavampaa kuin sosiaaliturvalla eläminen. Tähän vedoten työttömyysturvaa on leikattu. Perusturvan tasoa on vedätetty alaspäin suhteessa palkkoihin. Kannustamisideologian mukaista on pitää perusturva alhaisena, jotta matalapalkkatyön houkuttelevuus kasvaa.
Perustulokokeilun tulokset eivät ehdi hallitusneuvottelijoiden pöytään.
Perusturvan vastikkeellisuus jakaa puolueita. Etenkin kokoomus on pitkään ajanut eri tavoin sosiaaliturvan vastikkeellisuutta. Kokoomuksen mukaan nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei kannusta tai palkitse ihmisiä riittävästi työnteosta, yrittämisestä ja kouluttautumisesta.
Perusturvauudistus maksatetaan
pienituloisilla itsellään
Hallituksen viime vuoden lokakuussa perustaman sosiaaliturvan uudistusta valmistelevan työryhmän nimi on enteellinen: se valmistelee ”perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistusta”. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on asettanut puheissaan syyperusteisen ja universaalin sosiaaliturvan vastakkain.
Professori Juho Saaren työryhmän pitää valmistella sosiaaliturvan uudistusta, mutta se ei saa maksaa mitään. Keskustan, kokoomuksen ja sinisten linjaus tarkoittaa sitä, että perusturvan saajat jakavat keskenään perusturvan uudistuksen kustannukset.
Perusturvan saajat ovat kaikkein pienituloisimpia kansalaisia. Pelkän perusturvan varassa elää vajaa viisi prosenttia väestöstä. Pienituloisia on kaikkiaan 600 000–700 000. Osa pienituloisista elää suoranaisessa köyhyydessä.
Perustulokokeilun tulokset
eivät ehdi hallitusneuvotteluihin
Yllättäen konservatiivinen Sipilän hallitus käynnisti perustulokokeilun tammikuussa 2017. Kokeilu loppuu tämän vuoden lopussa. Kelan mukaan kokeilun aikaisista työllisyysvaikutuksista saadaan tuloksia vasta vuosien 2019 ja 2020 vaihteessa.
Kokeilua valmistelleen tutkimusryhmän johtajan professori Olli Kankaan mukaan kokeilun vaikutuksia ei raportoida kokeilun aikana, koska tulosten julkinen käsittely voisi vaikuttaa koe- ja verrokkihenkilöiden käyttäytymiseen, mikä taas vääristäisi tutkimustuloksia.
Perustulokokeilun tulokset eivät ehdi hallitusneuvottelijoiden pöytään, sillä uusi hallitus aloittaa viimeistään ensi vuoden huhtikuussa pidettävien eduskuntavaalien jälkeen.
Tämä on monille pettymys. Perustulokokeiluun on ladattu toiveita, että perustulo helpottaisi työelämän murroksessa sinnittelevien arkea ja toimeentuloa. Kokeilua on arvosteltu siitä, ettei se ole vain työttömille kohdistettu aito perustulokokeilu.
Kokoomus haluaa
haudata perustulon
Keskustan puoluevaltuusto linjasi keväällä, että sosiaaliturvaa on uudistettava kohti perustuloa. Puolueen linja poikkeaa kokoomuksen ja sinisten perusturvalinjauksista.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ilmoitti pari kuukautta sitten, että puolue haluaisi jopa laajentaa perustulokokeilua ja ottaa huomioon myös kokeilun tulokset sosiaaliturvan uudistamisessa.
Kokoomus ja siniset ovat esittäneet brittimallin mukaista sosiaaliturvaa, universal kredit -mallia. Britanniassa on nivottu yhteen asumistuen ja työttömyyskorvauksen kaltaiset etuudet yleisetuudeksi. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on esittänyt, että hallitus käynnistäisi kokeilun OECD:n suosittelemasta Britannian mallin mukaisesta yleistuesta.
Myös hallituksen toimeksiannosta eriarvoisuutta käsitellyt Juho Saaren työryhmä esitti raportissaan minimitason etuuksien yhtenäistämistä yhdeksi perusturvalaiksi kannustinloukkujen ja väliinputoamisten vähentämiseksi.
Oppositiolla oma suuntansa
perusturvan uudistuksessa
SDP on esitellyt omaa ”työelämän ja teknologian” huomioon ottavaa digiajan yleisturvamallia, joka koostuu kolmesta palikasta. Perusosa vastaa nykyistä toimeentulotukea ja lisäksi yhdistetään vanhemmuuteen, sairastamiseen, työttömyyteen ja opiskeluun liittyvät etuudet yhdeksi etuudeksi.
Rinteen mukaan tavoitteena on tehdä uudistus 2020–2030-luvuilla. Myös demarit haluavat aktivoida ja kannustaa työttömiä. Nykyisistä hallituspuolueista demarien malli eroaa siinä, että työttömille annetaan porkkanoita eli lisätään palveluja. Ansioturva demareiden mallissa säilyy nykyisellään.
Sekä vasemmistoliitto että vihreät ovat ilmoittaneet esittelevänsä omat sosiaaliturvan uudistamisen mallinsa vielä tänä vuonna. Vasemmistoliitto on jo vuosikausia sitten linjannut, että sosiaaliturvaa tulee uudistaa perustulon suuntaan.
Nykyisistä oppositiopuolueista juuri SDP, vihreät ja vasemmistoliitto voisivat löytää melko helpostikin yhteiset linjaukset. Nykyisistä hallituspuolueista etenkin kokoomuksen ja sinisten näkemykset ovat kaukana punavihreän opposition perusturva-ajattelusta.