Firma tekee voittoa ja pistää samalla porukkaa pihalle. Työvoimatoimistosta lähetetään hyödyttömälle kurssille. Kuvio lienee tuttu monille kansalaisille.
Tuolta pohjalta purkaa ranskalaisfilmin Kaupan laki (La loi du marche, 2015) alussa tuntojaan keski-ikäinen perheellinen tehdastyöntekijä (Vincent Lindon). Epävarmuus rassaa, päällimmäisenä tietysti taloudelliset paineet. Tässä mielessä päähenkilön kohdalla on jonkin verran liikkumavaraa, mutta ei loputtomiin.
Uusi työ tavaratalon myymäläetsivänä osoittautuu nopeasti kaikkea muuta kuin onnenpotkuksi. Kaiken edellä nähdyn perusteella Stephane Brizen ohjaama draama saa johdonmukaisen ja arvoisensa avoimen päätöksen.
Kaupan laki käsittelee hillityllä peruspoljennolla aikamme arkista problematiikkaa. Jälkipuoliskolla päähenkilö on paljolti sivustaseuraaja tapahtumille, joissa hyvin pienestä kehittyy murhenäytelmä. Tapahtumat osoittavat, miten elämässään taloudellisesti tiukoilla olevat turvautuvat epätoivoisiin vippaskonsteihin, on kysymys sitten myymälävarkaista tai pienipalkkaisista työntekijöistä.
Ranskalaisfilmin realismissa on havainnoivaa suoruutta, mutta paljon tapahtuu myös pinnan alla. Monissa kohtauksissa voi hyvin kuvitella, miltä tietystä henkilöstä nöyryytyksensä hetkellä tuntuu. Näkymissä ja tunnelmissa on elämänmakuisuutta, sävykkyyttä ja ennen kaikkea, tarinan hengen tavoittavaa koruttomuutta.
Vincent Lindonin roolityö jokamiehenä on hienovaraisen näyttelemisen mestarinäyte, jota ohjaajan ratkaisut fiksusti tukevat. Lindon palkittiin sekä Cannesin elokuvajuhlilla että vuoden parhan miespääosan Cesarilla, ”Ranskan Jussilla”.
Kaupan laki. Teema Fem perjantaina 18.5. klo 21.00.
uutiskirje 
