Pintaa syvemmältä
Pahentuva kauna buddhalaisten ja muslimien välillä on Sri Lankassa vaatinut kuolonuhreja. Sama vastakkainasettelu on Thaimaan eteläisissä maakunnissa ja ennen kaikkea Myanmarissa, jossa miljoona rohingya-muslimia on joutunut sen uhreiksi.
Nyt YK:n piirissä pohditaan, harjoitetaanko Myanmarissa etnistä puhdistusta vai kansanmurhaa. YK:n ihmisoikeuskomissaari Zeid Ra’ad al-Hussein on ennakoinut syytteen nostamista kansanmurhasta Haagin kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Sitä varten on YK:sta lähetetty alueelle tutkijoita haastattelemaan pakolaisia.
Rohingyoita ei ole hyväksytty Myanmarin kansalaisiksi.
Myanmarissakin buddhalaiset munkit ovat olleet keskeisesti mukana kiihottamassa mieliä muslimeja vastaan. Toimeenpaneva voima on kuitenkin ollut maan armeija, ja siksi tuho on ollut niin tehokas.
Britannian hallitsema Burma itsenäistyi 1948 ja on siitä lähtien ollut pitkälti armeijan ohjaama maa. Itsenäistymistaistelua johti Aung San ja hänen tyttärensä Suu Kyi peri myöhemmin hänen asemansa kansalaisyhteiskunnan johtajana, saaden Nobelin rauhanpalkinnon panoksestaan maan siirtymisestä rauhanomaisesti siviilihallintoon. Nyt monet haluaisivat ottaa rauhanpalkinnon pois Aung San Suu Kyilta, koska hän on tukenut kansanmurhaa.
Armeijan ote säilyi kuitenkin suureksi osaksi ja se vastaa julkisen järjestyksen säilymisestä ja sen myötä myös vähemmistökansallisuuksista. Maan pääväestö (60 %)
on bamarit (burmalaiset), mutta perustuslaki luettelee myös 133 muuta kansallisuutta. Näihin eivät kuulu rohingyat, jotka katsotaan maahanmuuttajiksi. Britit toivat aikoinaan heitä halpana työvoimana Intian Bengalista, nykyisestä Bangladeshista. Heitä ei ole hyväksytty Myanmarin kansalaisiksi, ilmeisesti koska he ovat valtaosaltaan muslimeja.
Rohingyat ovat pääosin asuneet Rakhinen maakunnassa Länsi-Myanmarissa. Myös muualla tässä tilkkutäkkimaassa vähemmistöillä on ongelmia. Pohjoisessa Kachinin maakunnassa, jossa asuu lähinnä baptistikristittyjä, armeija iski huhtikuussa tykistöllä ja ilmahyökkäyksillä Kachinin itsenäisyysarmeijaa vastaan, ja tuhannet ihmiset joutuivat pakenemaan viidakkoon.
Myanmarissa on nykyään 93 rekisteröityä puoluetta, joista kaksi kolmasosaa on etnisiä puolueita, ja melkein kaikki vain yhden kansan puolueita. Koska rohingya-muslimit eivät virallisesti ole maan kansalaisia, heillä ei myöskään voi olla puolueita.
Sen sijaan on olemassa hyvin pieni puolisotilaallinen ryhmä, joka sanoo ajavansa rohingyoiden asiaa: Arakan Rohingya Salvation Army (ARSA) – Arakan on Kachinin toinen nimi. ARSA on alkeellinen ryhmä, joka keihäin ja kepein on pystynyt tappamaan joitakin poliiseja ja rajavartijoita, mutta ei voi uhata Myanmarin armeijaa, joka on maailman yhdenneksitoista suurin. ARSA teki elokuussa 2017 hyökkäyksen poliisiasemiin ja armeijan tukikohtaan, jolloin 12 poliisia ja 77 omaa taistelijaa kuoli.
Tästä armeija sai aiheen ryhtyä hävittämään Rakhinen maakunnan muslimiasutusta. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan yli 340 rohingyakylää hävitettiin kokonaan tai osittain. Tuhansia miehiä tapettiin, naisia ja tyttöjä raiskattiin järjestelmällisesti. Satojatuhansia muslimeja pakeni Bangladeshiin.
Siellä he pysyvät rajan pinnassa. He haluavat palata Myanmariin, eikä Bangladeshilla on mahdollisuuksia ottaa vastaan miljoonaa rutiköyhää pakolaista. Sen vuoksi rajan pintaan Cox’s Bazariin on syntynyt luultavasti maailman suurin pakolaisleiri. Nyt kansainväliset järjestöt pyrkivät rakentamaan kestävämpiä tiloja monsuunisateiden lähestyessä.
Myanmaria yritetään kuitenkin pakottaa ottamaan vastaan paluumuuttajia. Tämä ei ole helppo tehtävä, Myanmarin armeija on jo ehtinyt polttaa monta kylää maan tasalle ja rakentaa sotilastukikohtia niiden päälle, Amnesty kertoo. Puita ja jopa hautausmaita on hävitetty, paluumuuttaja ei voisi tunnistaa kotipaikkaansa.
Myanmarin viranomaiset ovat houkutelleet Bangladeshin puolella asuvia köyhiä buddhalaisia, mutta myös kristittyjä perheitä muuttamaan Rakhineen. Heille tarjotaan maata, kansalaisoikeuksia ja ilmaista ruokaa viideksi vuodeksi.
Kuinka tämä äärimmäinen kansalliskiihko on syntynyt? Islamin pelko on vanha, mutta viime vuosikymmeninä se on saanut uusia ulottuvuuksia, muun muassa sen jälkeen kun Afganistanin talebanit murskasivat ikivanhat Buddhan jättiveistokset Bamianissa.
Fundamentalistiset buddhalaisryhmät kuvaavat islamin hyökkäävänä uskontona, joka on tuhonnut vanhat buddhalaiset valtakunnat Malesiassa ja Indonesiassa ja nyt uhkaa Myanmaria jihadin tai korkeamman syntyvyyden kautta.
Äänekkäin syyttäjä on munkki Wirathu, joka tulikivenkatkuisissa saarnoissaan ja Facebook-päivityksissään käy sotaa islamia vastaan. ”Sosiaaliset mediat” ovat levinneet nopeasti maassa viime vuosina. Facebook sulki tammikuussa Wirathun tilin. Nyt Facebook pohtii lisää toimenpiteitä ja palkkaa Myanmarin kieliä taitavia henkilöitä seuraamaan päivityksiä.
[digilehti pvm=20180518]