KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Sanojen sapekas mahti

JP Koskinen on julkaissut historiallisten teosten lisäksi rikosromaaneja, tietokirjoja, lastenkirjoja ja novelleja.

JP Koskinen on julkaissut historiallisten teosten lisäksi rikosromaaneja, tietokirjoja, lastenkirjoja ja novelleja. Kuva: WSOY/Pertti Nisonen

JP Koskisen romaani Kalevanpoikien kronikka kuvaa maailmojen sotaa ja yhteentörmäystä 1150-luvun malliin.

Jani Saxell
17.6.2018 14.00
Fediverse-instanssi:

Kalevalan sankareista, Väinämöisestä, Lemminkäisestä ja Ilmarisesta, kuoriutuu historiallisia henkilöitä. He matkaavat viikinkipalkkasoturien kera Venäjän jokia Miklagårdiin eli Konstantinopoliin, kristinuskon itäisen haaran keskukseen.

Ruotsin kuningas Sverker uhkaa kotikontuja ristiretkellä ja latinalaisen uskon miekkalähetyksellä, joten sankarit ovat etsimässä Bysantin liittolaisuutta.

Väinö Kalevanpoika halajaa lisäksi Kristuksen pyhiä nauloja. Niiden avulla hän voisi saada vielä vanhoilla päivillään pojan, jota kuolo ei korjaa. Takojamestari Seppo ja naistennaurattaja, miekkamies Ahti eivät jää jälkeen oman edun tavoittelussa.

Tarvitseeko kulttuurien, uskontojen ja maailmankatsomusten aina sotkea toisensa suohon?

JP Koskinen, 49, tekee kalevalaiselle kansanperinteelle jotain samaa kuin Sergio Leonen spaghettiwesternit tai HBO-sarja Deadwood Villille lännelle. Luvassa on verevää veijaritarinointia ja antisankareita sotkemassa toisiaan suohon.

Mahtimiehet eivät pahemmin noteeraa seurueensa vähäisintä: Vänttiä, paitaressua ja Ahdin äpärää, joka päätyy Väinön ottopojaksi ja tietäjänoppiin. Olisi kannattanut. Sillä Väntistä kasvaa lopulta toisten suurten seikkailujen kronikoitsija. Hän jos joku tietää, että tarina on niin kuin se kerrotaan.

Koskinen viittaa varhaiskeskiajan leikareihin, ilveilijöihin ja trubaduureihin. Väntti on samankaltainen, itseoppinut ja salaviisas jokerihahmo.

Fantastista vaihtoehtohistoriaa

Koskinen tunnetaan vankasta historiallisesta kerronnasta, kuten tsaarin Venäjän loppua kuvaavasta Ystäväni Rasputin -romaanista (2013) ja Suomen tietä talvisotaan taustoittavasta, mestarisvakoojan ja ristilukin muotokuvasta Kuinka sydän pysäytetään (2015).

Molemmissa on traagista syvyyttä ja mahdottomien valintojen painoa.

Kalevanpoikien kronikka on edellä mainittuihin nähden tietoisesti rennommalla otteella kerrottu, lajirajoja surutta hämmentävä seikkailu. Harvoin on saatu fantastista vaihtoehtohistoriaa, viikinki- ja ristiretkiaikaa ja vanhojen ja uusien jumalien törmäystä samassa vauhdikkaassa paketissa.

Kalevanpoikien maailmankuvaan mahtuvat korpit, varikset ja kullasta taotut linnut viestinviejinä, samoin loitsut ja päästösanat. Peikot, maahiset ja jättiläiset ovat rymistelleet uutta uskontoa pakoon pohjoisen synkkiin korpiin. Mutta päätyypä Väntti retkillään niin metsänpeittoon kuin aliseen maailmaan.

Onko tieteen, teknologian ja länsimaisen, hierarkkisen kirkon voittokulku sitten suomalais-ugrilaista shamanismia parempi?

Romaanin maailmassa ristiritarit pitävät Jerusalemia ja Pyhää maata läänitysmainaan. Aikakauden ihmeaseita ovat kreikkalainen tuli ja kaupunkien muureja murtavat heittokoneet. Sota saraseeneja vastaan kuitenkin takkuilee. Lännen ruhtinaat ja siniveriset kieroilevat toisiaan vastaan minkä ehtivät. Kristikunta on kohtalokkaasti jakautunut paavi Eugeniuksen latinalaiseen ja Konstantinopolin patriarkka Nikolaoksen kreikkalaiseen haaraan.

Siis maailmanpolitiikan arkipäivää vuodelta 1152 – tai yhtä hyvin 2010-luvulta? Koskinen tuntuu viittaavan historian syklisyyteen ja ihmisen perimmäiseen samuuteen.

Oppi-isän voima taustalla

JP Koskisen teoksen rinnakkaislukemistoksi sopii hänen oppi-isänsä Mika Waltarin (1908–1979) historiallinen romaani Johannes Angelos (1952), kuvaus Konstantinopolin sortumisesta 300 vuotta myöhemmin.

Kuten Waltarilla, Koskisellakin suurin ihmisen siunaukseksi ja kiroukseksi suoduista voimista on rakkaus. Väntin sydämen oppivuodet liittyvät Stauriakoksen, keisarillisen arsenaalin yliteknikon, pojantyttäreen Ireneen.

Omapäisen Irenen kautta romaani esittää isoja kysymyksiä. Tarvitseeko kulttuurien, uskontojen ja maailmankatsomusten aina sotkea toisensa suohon? Niin, että Suomestakin kaadetaan kallohongat ja muutetaan pyhät lehdot lehmien laitumiksi. Vai voisivatko rauhanomainen rinnakkaiselo ja toinen toiselta oppiminen olla edes joskus mahdollisia?

Kalevalan kutkuttavan maagisrealistisia uustulkintoja ovat tehneet Koskisen lisäksi muun muassa Johanna Sinisalo romaanissaan Sankarit (Tammi 2003) ja Seija Vilén romaanissaan Pohjan akka (Avain 2012). Ne on sijoitettu nyky-Suomen kaupunkimaisemiin.

JP Koskinen: Kalevanpoikien kronikka. WSOY 2018.
418 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Tekniikan tohtorin älykkäässä esikoistrillerissä Katalonialainen kaava mennään kaasu pohjassa Barcelonassa

Kriminalisti ratkaisee älyllään Taina Haahdin uuden sarjan viisaassa ja lämpimässä avauksessa

Tatiana Elfin toinen trilleri Mestari kääntyy lähes kauhuromaaniksi eristetyllä saarella myrskyn ulvoessa

Uusimmat

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lääkäri mittaa potilaan verenpainetta klinikalla Havannassa. Kuuban perustuslain mukaan julkinen terveydenhuolto on kaikkien ihmisten oikeus, ja valtion vastuulla on taata hoitopalvelujen saatavuus, maksuttomuus ja laatu.

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
04

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

 
05

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset