KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Sanojen sapekas mahti

JP Koskinen on julkaissut historiallisten teosten lisäksi rikosromaaneja, tietokirjoja, lastenkirjoja ja novelleja.

JP Koskinen on julkaissut historiallisten teosten lisäksi rikosromaaneja, tietokirjoja, lastenkirjoja ja novelleja. Kuva: WSOY/Pertti Nisonen

JP Koskisen romaani Kalevanpoikien kronikka kuvaa maailmojen sotaa ja yhteentörmäystä 1150-luvun malliin.

Jani Saxell
17.6.2018 14.00

Kalevalan sankareista, Väinämöisestä, Lemminkäisestä ja Ilmarisesta, kuoriutuu historiallisia henkilöitä. He matkaavat viikinkipalkkasoturien kera Venäjän jokia Miklagårdiin eli Konstantinopoliin, kristinuskon itäisen haaran keskukseen.

Ruotsin kuningas Sverker uhkaa kotikontuja ristiretkellä ja latinalaisen uskon miekkalähetyksellä, joten sankarit ovat etsimässä Bysantin liittolaisuutta.

Väinö Kalevanpoika halajaa lisäksi Kristuksen pyhiä nauloja. Niiden avulla hän voisi saada vielä vanhoilla päivillään pojan, jota kuolo ei korjaa. Takojamestari Seppo ja naistennaurattaja, miekkamies Ahti eivät jää jälkeen oman edun tavoittelussa.

Tarvitseeko kulttuurien, uskontojen ja maailmankatsomusten aina sotkea toisensa suohon?

JP Koskinen, 49, tekee kalevalaiselle kansanperinteelle jotain samaa kuin Sergio Leonen spaghettiwesternit tai HBO-sarja Deadwood Villille lännelle. Luvassa on verevää veijaritarinointia ja antisankareita sotkemassa toisiaan suohon.

Mahtimiehet eivät pahemmin noteeraa seurueensa vähäisintä: Vänttiä, paitaressua ja Ahdin äpärää, joka päätyy Väinön ottopojaksi ja tietäjänoppiin. Olisi kannattanut. Sillä Väntistä kasvaa lopulta toisten suurten seikkailujen kronikoitsija. Hän jos joku tietää, että tarina on niin kuin se kerrotaan.

Koskinen viittaa varhaiskeskiajan leikareihin, ilveilijöihin ja trubaduureihin. Väntti on samankaltainen, itseoppinut ja salaviisas jokerihahmo.

Fantastista vaihtoehtohistoriaa

Koskinen tunnetaan vankasta historiallisesta kerronnasta, kuten tsaarin Venäjän loppua kuvaavasta Ystäväni Rasputin -romaanista (2013) ja Suomen tietä talvisotaan taustoittavasta, mestarisvakoojan ja ristilukin muotokuvasta Kuinka sydän pysäytetään (2015).

Molemmissa on traagista syvyyttä ja mahdottomien valintojen painoa.

Kalevanpoikien kronikka on edellä mainittuihin nähden tietoisesti rennommalla otteella kerrottu, lajirajoja surutta hämmentävä seikkailu. Harvoin on saatu fantastista vaihtoehtohistoriaa, viikinki- ja ristiretkiaikaa ja vanhojen ja uusien jumalien törmäystä samassa vauhdikkaassa paketissa.

Kalevanpoikien maailmankuvaan mahtuvat korpit, varikset ja kullasta taotut linnut viestinviejinä, samoin loitsut ja päästösanat. Peikot, maahiset ja jättiläiset ovat rymistelleet uutta uskontoa pakoon pohjoisen synkkiin korpiin. Mutta päätyypä Väntti retkillään niin metsänpeittoon kuin aliseen maailmaan.

Onko tieteen, teknologian ja länsimaisen, hierarkkisen kirkon voittokulku sitten suomalais-ugrilaista shamanismia parempi?

Romaanin maailmassa ristiritarit pitävät Jerusalemia ja Pyhää maata läänitysmainaan. Aikakauden ihmeaseita ovat kreikkalainen tuli ja kaupunkien muureja murtavat heittokoneet. Sota saraseeneja vastaan kuitenkin takkuilee. Lännen ruhtinaat ja siniveriset kieroilevat toisiaan vastaan minkä ehtivät. Kristikunta on kohtalokkaasti jakautunut paavi Eugeniuksen latinalaiseen ja Konstantinopolin patriarkka Nikolaoksen kreikkalaiseen haaraan.

Siis maailmanpolitiikan arkipäivää vuodelta 1152 – tai yhtä hyvin 2010-luvulta? Koskinen tuntuu viittaavan historian syklisyyteen ja ihmisen perimmäiseen samuuteen.

Oppi-isän voima taustalla

JP Koskisen teoksen rinnakkaislukemistoksi sopii hänen oppi-isänsä Mika Waltarin (1908–1979) historiallinen romaani Johannes Angelos (1952), kuvaus Konstantinopolin sortumisesta 300 vuotta myöhemmin.

Kuten Waltarilla, Koskisellakin suurin ihmisen siunaukseksi ja kiroukseksi suoduista voimista on rakkaus. Väntin sydämen oppivuodet liittyvät Stauriakoksen, keisarillisen arsenaalin yliteknikon, pojantyttäreen Ireneen.

Omapäisen Irenen kautta romaani esittää isoja kysymyksiä. Tarvitseeko kulttuurien, uskontojen ja maailmankatsomusten aina sotkea toisensa suohon? Niin, että Suomestakin kaadetaan kallohongat ja muutetaan pyhät lehdot lehmien laitumiksi. Vai voisivatko rauhanomainen rinnakkaiselo ja toinen toiselta oppiminen olla edes joskus mahdollisia?

Kalevalan kutkuttavan maagisrealistisia uustulkintoja ovat tehneet Koskisen lisäksi muun muassa Johanna Sinisalo romaanissaan Sankarit (Tammi 2003) ja Seija Vilén romaanissaan Pohjan akka (Avain 2012). Ne on sijoitettu nyky-Suomen kaupunkimaisemiin.

JP Koskinen: Kalevanpoikien kronikka. WSOY 2018.
418 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Jean-Luc Mélenchon.

Jean-Luc Mélenchon on ranskalaisen vasemmiston keulakuva – Uudessa kirjassaan hän luonnostelee askelia kohti kansan vallankumousta ja uutta järjestystä

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Uusimmat

Riikka Purra jatkaa siitä, minkä Teemu Keskisarja aloitti.

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

Useat maat valmistautuvat tunnustamaan Palestiinan valtion. Suomi ei kuulu siihen joukkoon.

Suomi ajamassa itseään häpeäpaaluun, Honkasalo kommentoi hallituksen päättämättömyyttä tunnustaa Palestiina

Gazalaiset pyrkivät pois Gazan kaupungista, jota Israel tulitti rajusti ennen maahyökkäystä.

Todisteet Israelin suorittamasta palestiinalaisten kansanmurhasta ovat kiistattomat, Suomen ja muun lännen ikuinen häpeä on, että sen sallitaan jatkua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
04

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
05

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

ETLAn ja Pellervon vuoro vetää matto Orpon talousoptimismin alta

17.09.2025

Matti Vanhanen ohittaa metsäesseessään sen tutkimustiedon, mitä meillä metsistä jo on

17.09.2025

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

16.09.2025

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

16.09.2025

Israelin ylin poliittinen johto yllytti kansanmurhaan Gazassa, katsoo YK:n alainen tutkimusryhmä

16.09.2025

Seitsemän vuoden päästä Suomessa on 100 000 koululaista vähemmän – Väestöennusteiden numeroista ei kyetä edes keskustelemaan, saati sitten toimimaan

16.09.2025

Viestit muuttuvat seksuaalisiksi jopa alle tunnissa – väkivalta vaanii tyttöjä verkossa

16.09.2025

Hallitus heikentää naisten asemaa ennätystahdilla

15.09.2025

Muistoissamme Markku Alajärvi

15.09.2025

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

15.09.2025

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

15.09.2025

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

14.09.2025

Sirpin ja moukarin alla oli Suomen sensuroiduin romaani – nyt omiin kokemuksiin Stalinin vainoista pohjautuva teos on julkaistu uudelleen

14.09.2025

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

14.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään