Laki, joka Yhdysvalloissa on neljä vuosikymmentä suojellut valkopäämerikotkaa, harmaa sutta, krokotiilejä ja lukuisia muita eläinlajeja sukupuutolta, on jäämässä historiaan. Presidentti Donald Trumpin hallinto on julkaissut muutokset, joita lakiin aiotaan tehdä. Niiden perusteella eläinten edut ovat väistymässä liike-elämän etujen tieltä.
Mikäli lakimuutos menee läpi, ylimmän riista- ja kalatalousalan viranomaisen (WFS) sekä valtamerten- ja ilmastontutkimuslaitoksen (NOOA) täytyy suojelupäätöksiä tehdessään ottaa huomioon niiden taloudelliset vaikutukset. Se antaisi yrityksille mahdollisuuden ryhtyä hankkeisiin, jotka nykylainsäädännössä olisivat kiellettyjä.
Samalla lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että toisin kuin nyt, vaarantuneeseen lajiin ei sovellettaisi samoja suojelusääntöjä kuin uhanalaiseen. Näin ollen vaarantuneiden lajien tappamisesta ja vahingoittamisesta voisi tulla laillista. Vaarantuneella tarkoitetaan lajia, jolla on suuri uhka kuolla sukupuuttoon keskipitkällä aikavälillä. Uhanalaiset lajit voivat hävitä jo lähitulevaisuudessa. Myös keskipitkän aikavälin määrittely mietityttää luonnonsuojelijoita.
Lakimuutosta kritisoivien mielestä kyseessä on selvä viesti hallinnolta: villieläinten ja villin luonnon suojelu ei kuulu heidän agendalleen.
Ehdotus kumoaa vaarantuneiden eläinlajien suojelua koskevat säännökset niin, että mikäli ne olisi laadittu muutama vuosikymmen sitten, moni lajeista olisi jo kuollut sukupuuttoon. Lakimuutosta kritisoivien mielestä kyseessä on selvä viesti hallinnolta: villieläinten ja villin luonnon suojelu ei kuulu heidän agendalleen.
Nykyistä, vuonna 1973 voimaan tullutta lakia pidetään menestyksenä. Tällä hetkellä se suojelee 1 600 eläinlajia ja sen voimassaoloaikana vain alle yksi prosentti suojelluista lajeista on hävinnyt. Lain vahvuuksina pidetään sen kykyä suojella lajeja öljy-yhtiöiltä ja hakkuilta, mutta monia lajeja myös metsästykseltä.
Lakia arvostelevien luonnonsuojelijoiden mukaan muutettuna laki menettäisi merkityksensä ja siitä tulisi pelkkä kumileimasin.