Siperiaa hallitsi kuvernöörinä 1700-luvun lopulla mies, jonka juuret ovat Suomessa Salon seudulla. Tällaisen löydön teki Pihl-suvun vaiheista kirjan kirjoittanut eläkkeellä oleva toimittaja Pekka Lehtonen. Hän toteaa, että sukututkimuksissa paljastuu joskus yllättäviä asioita, joilla on merkitystä koko maan ja joskus maailmankin historiaan.
Lehtosen kirjoittaman sukukirjan otsikkokin enteilee, ettei läntisen Suomen Pihl-suku ole aivan tavallinen. Rikollista rakkautta ja räiskyvää tykkitulta viittaa väkivaltaan, sotaan ja suuriin tunteisiin. Kaikkea tätä liittyy Pihl-suvun tarinaan, mutta Lehtonen korostaa, että tavalliset torpparit sekä rengit ja piiat olivat kuitenkin suvun henkilöiden enemmistönä.
Suvun kantaisä on Ruotsissa lähes tasan 400 vuotta sitten syntynyt Erik Olavinpoika, joka lähetettiin Suomen Halikkoon hoitamaan Horn-suvun tiluksia. Tilanhoitajasta tuli pian vauras ja vaikutusvaltainen mies. Hänen merkitystään todistaa sekin, että hänen hautajaisissaan Halikossa pidetty ruumissaarna julkaistiin kirjana vuonna 1670.
Ivan Pihlin piti hoidella Alaskankin asioita.
Yksi suvun mielenkiintoisimmista henkilöistä on Erik Olavinpojan pojanpojan poika Ivan Pihl, josta tuli Venäjän armeijan kenraaliluutnantti ja Liivinmaan sekä myöhemmin Pihkovan ja lopuksi koko Siperian kuvernööri. Ivan hallitsi tsaari Katariina II:n alaisena aluetta, joka oli suurempi kuin Yhdysvallat.
Ivanin isästä tiedetään vain, että hän muutti Suomesta Tukholmaan ja pestautui henkivartijarakuunaksi. Erimielisyydet päällystön kanssa johtivat kuitenkin siihen, että hän muutti Venäjälle ja toimi siellä upseerina. Kuollessaan hän oli Venäjän armeijan eversti. Hänen poikansa Ivan ryhtyi isänsä tavoin upseeriksi.
Ivan toimi upseerina Etelä-Venäjällä ja kohosi kenraaliluutnantiksi. Kuvernöörin tehtävistä viimeinen, koko Siperian kenraalikuvernööri oli ilmeisesti vaikein mutta myös tärkein. Ivan Pihl järjesteli alueen hallintoa ja varusti tutkimusmatkailijoita Tyynelle valtamerelle ja Japaniin. Venäjän haltuunsa ottaman Alaskan asioitakin hänen piti hoitaa, vaikkei se hänen hallinta-alueeseensa kuulunutkaan.
Salaperäinen tapaaminen
Kuvernööri Pihlin Pihkovan aikaan liittyy salaperäinen ja dramaattinen sukulaistapaaminen, jolla on ollut merkitystä myös tämän päivän sukututkimuksiin. Vuonna 1788 alkoi Ruotsin ja Venäjän välinen sota, josta käytetään nimeä Kustaa III:n sota. Sen ensimmäinen meritaistelu käytiin Suomenlahdella Suursaaren edustalla.
Ruotsin sotalaivastossa oli tuossa taistelussa mukana kolme Pihl-suvun upseeria: Suomesta Ruotsiin muuttanut Fredrik Pihl sekä hänen vanhin ja keskimmäinen poikansa Carl ja Gustav. Isä ja Gustav olivat linjalaiva Kronprins Gustav Adolfin miehistöä ja juuri tälle laivalle sattui ikävä onnettomuus. Taistelun päätyttyä se ajoi matalikolle Suomenlinnan edustalla. Venäläiset tulivat laivalle ja ottivat koko miehistön vangiksi.
Vangit vietiin Tallinnan ja Tarton kautta Pihkovaan, jossa tuolloin kuvernöörin virkaa hoiti Ivan Pihl. Eräs päiväkirjamerkintä todistaa, että kuvernööri tapasi ruotsalaiset sotavangit, ilmeisesti ainakin upseerit. Näin tapasivat ensimmäisen kerran serkukset Ivan ja Fredrik Pihl.
Tapaaminen ei ollut todellakaan tasavertaisten sukulaisten tutustuminen toisiinsa. Venäjän tsaarin kuvernööri ja Ruotsin laivaston sotavanki siinä tekivät tuttavuutta. He eivät olleet myöskään sotilasarvoltaan tasavertaisia. Kuvernööri oli kenraaliluutnantti ja sotavanki luutnantti.
Vanha sukutaulu
On kuitenkin lähes varmaa, että tuossa tapaamisessa vaihdettiin sukutietoja, jotka auttoivat yli 200 vuotta myöhemmin todistamaan, että Ivan Pihl todellakin kuului samaan länsisuomalaiseen Pihl-sukuun kuin luutnantti Fredrik Pihl.
Tärkein todiste on Fredrikin nuorimman pojan Erik Henrik Pihlin vuonna 1803 laatima Pihl-suvun sukutaulu. Tätä sukukalleutta säilytetään Karlskronassa Blekingen maakuntamuseossa. Sen toi julkisuuteen vasta vuonna 2003 ruotsalainen sukututkija Håkan Skogsjö.
Sukutaulussa on melko tarkat tiedot Pihl-suvun suomalaisista jäsenistä ja tietenkin myös Ruotsin sotalaivastossa palvelleista Pihl-suvun upseereista. Sen lisäksi siinä on niin tarkat tiedot Ivan Pihlistä ja hänen isästään, että ne on Lehtosen mielestä voitu saada vain kuvernööriltä itseltään.
Näin on 200 vuotta vanhan sukutaulun löytyminen antanut merkittävää tietoa sukututkimukseen. Sen lisäksi on tullut julkisuuteen yksityiskohtia Ruotsin ja Venäjän historiasta ja suomalaisista, jotka ovat olleet näissä historian pyörteissä mukana.
Sukukirjaa Rikollista rakkautta ja räiskyvää tykkitulta voi tilata tekijältä: pekka.lehtonen.46@gmail.com.
uutiskirje 
