Paikallisen sopimisen määrä on noussut viidellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2016. Tämä käy ilmi SAK:laisille luottamushenkilöille tehdystä kyselystä.
Paikallinen sopiminen on yleisintä teollisuuden työpaikoilla, joista valtaosa eli 78 prosenttia on tehnyt viimeisten kahden vuoden aikana työpaikkatason sopimuksia. Myös yksityisillä palvelualoilla ja julkisella sektorilla paikallisia sopimuksia on tehty useammalla kuin joka toisella työpaikalla.
Vain kuljetusalalla sopimuksia on tehty alle puolella eli 44 prosenttia työpaikoista on sopinut paikallisesti.
Noin kaksi kolmesta luottamushenkilöistä kertoo olevansa tyytyväinen paikallisen sopimisen nykytilaan ja laajuuteen.
– Palkankorotuksista sopiminen paikallisesti lisääntyi keväällä päättyneellä neuvottelukierroksella. Myös lomista, tulospalkkausjärjestelmistä ja työajan tasoittumisesta sovitaan usein työpaikoilla, sanoo SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko.
Neuvottelukierroksen 2017–2018 palkankorotuksista sovittiin kokonaan tai osittain 43 prosentilla SAK:laisista työpaikoista. Eniten palkkaan liittyviä paikallisia sopimuksia tehtiin teollisuudessa.
Ay-liikkeelle ei käy lakien muuttaminen
Noin kaksi kolmesta luottamushenkilöistä kertoo olevansa tyytyväinen paikallisen sopimisen nykytilaan ja laajuuteen. SAK suhtautuu maltillisesti esityksiin paikallisen sopimisen laajentamisesta.
– Paikallista sopimista on kehitettävä ensisijaisesti sopimustietä. Emme näe tarvetta sopimisen laajentamiseen lainsäädännössä, Kokko painottaa.
Ay-liike vastusti lakisääteistä paikallisen sopimuksen laajentamista, jota pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on ajanut. Sipilä on muistattanut, että paikallista sopimista on lisättävä seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.
– Paikallisen sopimisen kysymykset on parasta ratkoa työehtosopimusneuvotteluissa. Tätä reittiä pitkin voidaan parhaiten taata keskinäinen luottamus ja tasavertainen asema osapuolten välillä, sanoo Kokko
Paikallista sopimista kehitettävä sopimustietä
Luottamushenkilöiden mukaan suurin este paikallisen sopimisen onnistumiselle on työnantajan haluttomuus sopia, joka on lisääntynyt huomattavasti kahden viimeisen vuoden aikana.
Kaksi vuotta sitten 39 prosenttia vastanneista ilmoitti työnantajapuolen haluttomuuden olevan merkittävin este paikalliselle sopimiselle. Tänä vuonna luku oli noussut 59 prosenttiin paneelin jäsenistä.
Muita syitä ovat epätasapainoinen neuvotteluasetelma, työnantajan painostus ja sanelu sekä haluttomuus neuvotella henkilöstön esittämistä asioista.
SAK:n luottamushenkilöpaneeliin vastasi yhteensä 993 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua kaikilta SAK:n pääsektoreilta. Vastaukset kerättiin huhtikuussa.
uutiskirje 
