Turkistarhaus säilyy ennallaan, parsinavettoja ja porsitushäkkejä ei kielletä, kaikki eläimet eivät saa oikeutta jatkuvaan juomaveteen, ja kissojen tunnistusmerkintäpakko jää toteuttamatta. Valtioneuvoston torstaina 27.9. julkaisemassa esityksessä laiksi eläinten hyvinvoinnista moni tärkeä parannus jää toteutumatta.
Eläinlaki-vetoomuksen allekirjoitti yli 100 000 ihmistä, mutta vaatimukset kaikuivat kuuroille korville. Esityksessä ei oteta kunnolla huomioon laista jätettyjä lähes 400:a lausuntoa.
– Lainvalmistelu on ollut sarja pettymyksiä, kun monet maltillisetkin tavoitteemme ovat joutuneet vastatuuleen. Osa lain kohdista näyttää pikemminkin tehomaatalouden lobbareiden kuin eläinten hyvinvoinnin asiantuntijoiden kirjoittamilta. Eläinten liikkumisen rajoittaminen kääntymisen estävillä häkeillä ja parsilla perustellaan hyvin kestämättömästi, vaikka kyseessä on merkittävä eläinsuojelullinen ongelma, Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä toteaa.
”Lainvalmistelu on ollut sarja pettymyksiä, kun monet maltillisetkin tavoitteemme ovat joutuneet vastatuuleen.”
Lakivalmistelussa eläinjärjestöt ja muut asiantuntijat ovat osallistuneet muun muassa ohjausryhmätyöskentelyyn, mutta asiantuntijatiedosta huolimatta moni tärkeä uudistus on jätetty tekemättä.
– Nautojen liikkumistarve patoutuu, kun niitä pidetään parteen kytkettynä. Turkiseläimille ja sioille häkki on erittäin huono ympäristö toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. Me tiedämme kaiken tämän, mutta säädämme lakeja, jotka ohittavat ne olankohautuksella, Kivelä ihmettelee.
Suomalaisten asenteet ovat muuttuneet eläinten hyvinvoinnille myötämieliseen suuntaan. Peräti 90 prosenttia haluaa, että tuotantoeläimiä suojellaan paremmin. Luku on kasvanut 23 prosenttiyksikköä vain 10 vuodessa. Animalia katsoo, että lakiesitys ei kunnianhimoltaan vastaa tätä kehitystä.
Hyväkin tarkoitus vesitetään poikkeuksilla
Animalia on tyytyväinen muun muassa lakiesityksen sisältämään pakolliseen kivunlievitykseen kivuliaissa toimenpiteissä, koirien pakolliseen tunnistusmerkintään ja rekisteröintiin sekä eläinjalostukseen asetettuihin tiukennuksiin.
Laki on myös selkeästi kirjoitettu ja siinä määritellään eläinten hyvinvointi aiempaa perusteellisemmin. Eläinten kiinnipitämisen salliminen parsissa ja kääntymisen estävissä häkeissä on kirjattu lakiin poikkeuksena.
– Tällaisia poikkeuksia ei voida perustella nykyaikaisen eläimiä koskevan tutkimustiedon puitteissa. Ne pitäisi ehdottomasti jättää laista pois. Lakiin tulleista lähes 400 lausunnosta monissa huomio kiinnittyi juuri näihin niin sanottuihin poikkeuksiin, jotka kuitenkin koskevat satojatuhansia eläimiä joka vuosi, Animalian kampanjavastaava Veikka Lahtinen muistuttaa.
Työ jatkuu lain eduskuntakäsittelyssä. Animalia vetoaa eläinten oikeuksista välittäviin edustajiin, että nykyistä lakia ei hyväksyttäisi. Eläinlaki-vetoomus luovutetaan eduskunnalle 17. lokakuuta. Järjestö haluaa muistuttaa kansanedustajia siitä, että eläinten hyvinvointi ja oikeudet ovat tärkeä poliittinen kysymys suomalaisille. Se ei saa jäädä tuottajajärjestöjen vaatimusten jalkoihin.
– Eläinten oikeudet eivät voi koskaan täysin toteutua tehomaataloudessa, mutta eläinten oloja pitää silti parantaa niin kauan kuin tuotantoa jatketaan. Eduskunnan on syytä ottaa eläinten asia huomattavasti esityksen laatinutta hallitusta vakavammin, Lahtinen vaatii.