Lorenzo Meyerillä, meksikolaisella historian emeritusprofessorilla on selkeä mielipide siitä, mikä vaikutti Meksikon suunnanmuutokseen.
– Vuosikymmeniä Meksikossa on vallinnut laki ja todelliset säännöt. Nuo säännöt ovat olleet PRI-puolueen määrittelemiä. Yksi todellisista säännöistä on rakenteellinen korruptio, joka on ulottunut kadulla partioivista poliiseista presidenttiin asti.
Meksikolaiset osoittivat heinäkuun vaaleissa kyllästyneensä todellisiin sääntöihin. Vasemmistopuolue Morena sai vaaleissa voiton: Andrés Manuel López Obrador valittiin presidentiksi ylivoimaisella enemmistöllä. Lisäksi Morena sai enemmistön kongressissa ja senaatissa. Morena tulee hallitsemaan myös suurimmassa osassa osavaltioista.
Vasemmiston nousu valtaan on Meksikossa historiallinen, sillä maata hallitsi yhtäjaksoisesti 70 vuoden ajan institutionaalisen vallankumouksen puolue PRI. Vuodesta 2000 vuoteen 2012 vallassa oli oikeistolainen PAN, sen jälkeen PRI on jälleen ollut ohjaksissa.
Puolue vailla ideologiaa
Monet kutsuvat PRI-puoluetta oikeistolaiseksi, vaikka sen aikana on tehty vasemmistolaistakin politiikkaa. 1930-luvulla presidentti Lázaro Cárdenas kansallisti öljyteollisuuden ja rautatiet sekä avasi ovet Francon hallintoa paenneille espanjalaisille pakolaisille. Toisaalta presidentti Carlos Salinas yksityisti 1980-luvulla lukuisia valtionyhtiöitä. Mihin kohtaan poliittista karttaa historioitsija Meyer puolueen sijoittaa?
– PRI-puolueella ei ole ideologiaa. Se on autoritäärinen puolue, joka on tehnyt pragmaattisesti erilaista politiikkaa eri aikoina. PRI:n ainoa tavoite on ollut vallan saaminen ja sen pitäminen.
Meksikon vallankumouksesta alkaen maassa on ollut julkinen salaisuus, että jokaisesta presidentistä on tullut upporikas. Myös muut johtavat poliitikot ovat vaurastuneet merkittävästi.
– 1980-luvulle asti maassa oli salainen miljoonien dollarien erä, jonka presidentti sai kuluttaa tekemättä kenellekään tiliä siitä, mihin sen käytti, Meyer kertoo.
Sen lisäksi, että presidentit ovat saaneet merkittäviä summia julkista rahaa omaan käyttöönsä, heillä on ollut hyvin tiiviit suhteet heitä mittavasti tukeneeseen liikemaailmaan. Joillain väitetään olleen kytköksiä myös huumekauppaan. Presidentti Carlos Salinaksen kaudella merkittävien valtionyhtiöiden johdossa toimineella presidentin veljellä Raúl Salinaksella arvioidaan olleen 100–500 miljoonaa dollaria salanimillä sveitsiläisillä tileillä, joista Sveitsin poliisin arvion mukaan suuri osa tuli huumekaupasta.
– Huumekauppiaat ovat maksaneet miljoonia dollareita päättäjille, jotta armeija ja syyttäjä eivät häiritsisi heidän liiketoimiaan, Meyer kertoo.
Ketkä tällaista kieroutunutta järjestelmää ylläpitävää puoluetta oikein ovat kannattaneet?
– PRI:n kenttänä olivat ammattiliittojen jäsenet ja maanviljelijät, tiesivät he sitä itse tai eivät. PRI ei ikinä ole ollut puolue, jota yksittäiset kansalaiset lähestyisivät ja johon haluaisivat liittyä jäseniksi. Sellaista ilmiötä ei käytännössä ole ollut, Meyer selittää.
Yksi useaan kertaan dokumentoitu vaalivilpin tapa on PRI-puolueen harjoittama köyhien äänestäjien äänien ostaminen.
– Kenraalit määräsivät, että ”haluan tältä alueelta 5000 ääntä PRI-puolueelle” ja he saivat ne.
Meksikossa presidentin valtakausi kestää kuusi vuotta ja uudelleenvalinta on kielletty.
– Uudelleenvalinnan kieltäminen on ollut hallitsijoille nerokasta! PRI on ollut koneisto, jossa kuuden vuoden välein aina uusi ryhmä rikastuu. Toive päästä mukaan kakun jakoon seuraavalla kierroksella on tuottanut uskollisuutta puolueeseen, Meyer selittää.
Meyerin mukaan PRI tavallaan tuhosi itse itsensä.
– Kun PRI alkoi kannattaa uusliberalismia, se heikensi ammattiyhdistysliikettä, ja sitä myötä oman kenttänsä. Puolue on jäänyt ilman kenttäväkeä, jäljelle on jäänyt vain puoluekoneisto.
Peña Nieton uudistuksilla ei tuloksia
Neljä vuotta sitten Times-lehti julisti nykyisen presidentin Enrique Peña Nieton olevan Meksikon pelastus. PRI-puolueeseen kuuluva Peña Nieto päätti viedä maassa läpi kunnianhimoisen uudistusohjelman.
Tutkija Meyer on epäileväinen uudistusten tuomia muutoksia kohtaan. Tärkeimpänä hän pitää energiauudistusta.
– Sen tavoite oli energiasektorin yksityistäminen, jotta energia-alan voitot voitaisiin saada julkisen talouden sijaan yksityisiin taskuihin, Meyer selittää. Hallitus on hänestä pyrkinyt määrätietoisesti tuhoamaan valtion öljy-yhtiö Pemexin.
– Pemexille on määrätty niin paljon veroja, että mikä tahansa yksityinen yritys olisi samassa tilanteessa konkurssissa.
Energiauudistus on näkynyt tavallisten meksikolaisten kukkarossa: kesällä 2017 bensiinin hinta nousi yhdessä yössä lähes viidenneksellä. Ruoanvalmistukseen ja veden lämmittämiseen käytettävän nestekaasun hinta nousi viime vuodenvaihteessa 28 prosenttia.
Meksiko roikkuu vuodesta toiseen kansainvälisten koulutusvertailujen häntäpäässä. Opettajien palkat ovat matalat, eikä opettajan ammattia arvosteta.
Koulutusuudistuksessa ongelmiin pyrittiin puuttumaan määräämällä opettajille säännölliset tasokokeet. Uudistusta on kuitenkin arvosteltu siitä, että opettajien testaaminen ei auta, mikäli julkisten koulujen onnettomia resursseja ei paranneta.
– Koulutusuudistuksen ainoa todellinen päämäärä oli saada Latinalaisen Amerikan suurin ammattiliitto, eli Meksikon opettajien ammattiliitto, kuriin määräämällä opettajille tasokokeet ilman että uudistus näkyisi kou-lutuksen tasossa, Meyer uskoo.
Kolmas merkittävä uudistus on työuudistus, joka teki työntekijöiden irtisanomisen helpoksi ja mahdollisti ulkoistamisen.
– Sen tulokset näkyvät kaikkialla. Yliopistossa, jossa opetan, siivoojat on nykyään ostettu ulkoistetulta yritykseltä, palkat ovat surkeat ja työolot muutenkin huonot. Yliopisto sen sijaan säästää, Meyer pohtii.
Dramaattinen muutos entiseen
Kun sama järjestelmä on ollut vallalla Meksikossa vuosikymmeniä, miksi vasemmisto voitti juuri nyt?
– Kyllästyminen on kasaantunut pikkuhiljaa, uskoo Meyer.
– López Obradorin johtajuus on hyvin erikoista Meksikossa. Lähtien siitä, että hän tulee keskiluokasta ja maaseudulta.
Maassa, jota yläluokka on pitkään hallinnut, nämä piirteet ovat poikkeuksellisia.
López Obrador aloitti poliittisen uransa PRI-puolueessa. Tabascon osavaltiossa ei tuolloin ollut mitään muuta poliittista organisaatiota, johon lähteä mukaan.
”Yksikään hänen hallintonsa jäsen ei voi jatkaa vanhoja tapoja. Hallituksen on oltava kansansa tasolla.”
– López Obrador työskenteli Tabascossa alkuperäiskansojen instituutin johtajana ja asui viisi vuotta chontal-alkuperäiskansan parissa. Se on äärimmäisen merkittävää, Meyer painottaa.
– Nykyiset hallitsijat eivät ole koskaan laskeutuneet yläluokan norsunluutornistaan. López Obrador on aina elänyt vaatimattomasti – hän puhuu ja elää kuin meksikolaiset.
PRI:ssä López Obrador ajautui pian oppositioon. 80-luvulla hän oli perustamassa vasemmistopuolue PRD:tä ja toimi sen puheenjohtajana 90-luvulla.
– López Obrador teki varhain eettisen päätöksen: häntä ei tulla ikinä syyttämään korruptiosta. Häntä voidaan syyttää kansankiihottamisesta, populismista tai tyhmyydestä, mutta korruptiosta häntä ei tulla koskaan syyttämään.
Presidentinvaalikampanjansa aikana López Obrador ilmoitti, ettei aio asua presidentin virka-asunnossa vaan perustaa sinne kulttuurikeskuksen. Hän on lisäksi päättänyt myydä presidentin lentokoneen.
Presidentin turvana on Meksikossa ollut 6 000 miehen armeija. López Obrador on ilmoittanut, että häntä tulee turvaamaan 20 miestä, ilman aseita.
– López Obrador on löytänyt poliittisen, korruptoituneen luokan symbolit, ja hän käyttää vastasymboleja. Maassa, jossa suurin osa ihmisistä elää köyhyydessä ja poliittista luokkaa on ympäröinyt tarunomainen hovi, López Obradorin säästäväisyys on täydellinen vastakohta aikaisempaan, Meyer selittää.
Säästökuuri ja varallisuuden uusjako
López Obrador on luvannut leikata palkkansa puoleen presidentin nykyisestä palkasta ja laittaa kaikki muutkin virkamiehet säästökuurille.
– Yksikään hänen hallintonsa jäsen ei voi jatkaa vanhoja tapoja. Hallituksen on oltava kansansa tasolla, Meyer toteaa.
Toinen keskeinen asia on valtion elvyttäminen.
– Valtiolla on oltava rooli kansantaloudessa. Valtion on pyrittävä välttämään Pemexin tappaminen, vältettävä valtion sähköyhtiön tappaminen, sen on investoitava infrastruktuuriin, sen on vastattava suoraan maanteiden, siltojen ja lentokenttien rakentamisesta, Meyer kertoo.
– Ja valtion on jaettava varallisuutta uudelleen.
Taloustieteilijä Gerardo Esquivelin tekemän selvityksen mukaan Meksiko kuuluu maailman 25 eriarvoisimman maan joukkoon. Meksikossa prosentti kansalaisista saa 21 prosenttia kaikista maan tuloista. 64,4 prosenttia maan varallisuudesta on maan 10 rikkaimman prosentin hallussa.
– Tällainen valtio ei ole elinkelpoinen, sanoo López Obrador. Kansallisvaltiossa on oltava edes vähäistä solidaarisuutta kansalaisten välillä, edes jonkinlainen mahdollisuuksien tasa-arvo. Tähän López Obrador aikoo tarttua. Tulemme rakentamaan uudelleen Meksikon kansan ja kansalaisten välisen solidaarisuuden, kuvaa Meyer.
Hallituksen vaihdosta suurempi muutos
Vuosi 2017 oli Meksikon väkivaltaisin kahteen vuosikymmeneen. Kun vielä muutama vuosi sitten väkivalta oli lähinnä huumejengien välistä, tällä hetkellä Meksikoa vaivaa kaikkialle levinnyt väkivallan epidemia.
– Meksiko ei ole romahtanut valtio, mutta se on valtio, joka romahtelee sieltä sun täältä. Valtion tärkein tehtävä on taata kansalaisille turvallisuus ja kansalaisten omaisuuden turvaaminen, mutta Meksikossa emme enää voi olla varmoja, mitä meille tapahtuu, kun lähdemme ovesta ulos, Meyer kuvaa.
López Obrador on luvannut puuttua väkivaltaan vähentämällä köyhyyttä ja eriarvoisuutta, joista väkivalta kumpuaa. Hän on myös luvannut armahtaa huumekaupan alimpaan tasoon sekaantuneita maatyöläisiä.
Onko Morenalla vaara korruptioitua?
– Uskon, että Morenan poliitikot tulevat olemaan nyt todella varovaisia, koska jokainen korruptiosta kiinni jäänyt joutuu lähtemään. Tulevan presidentin suurin haaste on rakentaa puoluehallinto, byrokratia. Hän on karismaattinen johtaja, mutta hän ei kestä ikuisesti. Puolueen on rakennettava rakenteet.
Meksiko on aina mennyt vastavirtaan muun Latinalaisen Amerikan kanssa. Kun muualla vasemmisto on päässyt valtaan, Meksikossa oikeisto on hallinnut. Juuri kun muualla Latinalaisessa Amerikassa oikeisto on ottanut voittoja, Meksikossa vasemmisto nousee valtaan.
Vaalit järjestettiin heinäkuussa, mutta valta vaihtuu joulukuussa. Tällä hetkellä Morena suunnittelee tulevaa kauttaan.
Tutkija Lorenzo Meyerin mukaan Meksikossa on nyt tapahtumassa jotain suurempaa kuin hallituksen vaihtuminen.
– Kyseessä on koko järjestelmän vaihtuminen. Rakenteellisen korruption purkaminen on valtavan suuri asia. Lakitasolla paljon ei ehkä tule muuttumaan, mutta todelliset säännöt ovat menossa kokonaan uusiksi.
uutiskirje 
