Oman sukupuoli-identiteetin määritteleminen on ihmisille tärkeää.
– Itsensä hahmottaminen lienee perusinhimillinen tarve, toimittaja Veera Järvenpää sanoo.
Hän on yhdessä valokuvaaja Jenni Holman ja toimittaja Kaisu Tervosen kanssa tehnyt tuoreen kirjan Näkymätön sukupuoli – ei-binäärisiä ihmisiä (Into Voima 2018). Siinä oman tarinansa kertoo 14 muun tapaan viereisessä jutussa esiintyvä Kuisma Ilves. Kirjassa on myös kolmen siinä esiintyvän henkilön sarjakuvia.
Kirja ei-binääreistä ihmisistä avaa tuntematonta käsitettä.
Ei-binäärinen tarkoittaa muita kuin itsensä perinteisesti mieheksi tai naiseksi mieltäviä. Heitä ovat esimerkiksi muunsukupuoliset, a-sukupuoliset tai henkilöt, joilla on liukuva sukupuoli-identiteetti. Liukuma voi tapahtua vaikkapa sukupuolettomuuden, muunsukupuolisuuden ja naiseuden välillä.
Kirjan idea syntyi Järvenpään juttukeikalla, kun hän toimi Voima-lehden päätoimittajana. Kirjaankin päätynyt Apila Miettinen ehdotti aiheesta juttua, mutta pian Järvenpää arvioi aiheen niin isoksi, että sen käsittelemiseen ei riitä yksittäinen juttu. Niinpä tehtiin laaja juttusarja, joka sitten muokattiin kirjaksi. Kirjan kustannustoimitti toinen sen kirjoittajista Kaisu Tervonen.
– Verkkolehdessä artikkelit saivat kymmeniätuhansia lukukertoja ja erittäin hyvän vastaanoton. Ne olivat Voiman luetuimpia juttuja.
Negatiivista palautettakaan ei tullut.
Järvenpään mukaan hän oppi prosessin aikana paljon journalismista ja siitä, miten ylipäätään tekee toimittajan työtään ja kohtaa ihmisiä, millaista kieltä käyttää sekä miten asemoi haastateltavan ja lukijan.
Hän toteaa itse olevansa cis-sukupuolinen eli binäärinen nainen.
– Kun käsittelee toisten sukupuolten asioita, täytyy olla erityisen herkkä ihmisten kohtaamisissa ja sukupuolittavan kielen väkivaltaisuuden ymmärtämisessä, hän sanoo.
– Pitää myös tajuta se, että ihmiset puhuvat hyvin henkilökohtaisesta asiasta, kun he puhuvat sukupuoli-identiteetistään, jotta pystyy säilyttämään haastateltavan luottamuksen.
Järvenpää pitää tiedon lisäämistä ensiarvoisen tärkeänä asiana ei-binäärien ihmisten kohdalla.
– Toivon, että sen avulla ihmisten olisi helpompi ymmärtää toisiaan ja itseään. Ja olla avoin sukupuolen moninaiselle maailmalle.
Hän on todennut kirjan ilmestymisen jälkeen, että tiedolle todella on tarvetta.
– Nyt puoli vuotta sen ilmestymisen jälkeen esimerkiksi Helmet-kirjastoissa on siitä 58 varausta, vaikka siellä on kirjoja 24 kappaletta.
– Kirjaa lukevat monet muutkin kuin ei-binääriset ihmiset: heidän kumppaninsa, vanhempansa, läheisensä, ne, jotka kohtaavat asian ammatissaan. Jos meillä on yhteiskunnassa enemmän tilaa moninaisille identiteeteille ja ilmaa kasvaa omaksi itseksi, se ei ole keneltäkään pois.
uutiskirje 
