Työllisyysaste nousee, mutta työttömyys ei alene samassa suhteessa. Työpaikkojen katoaminen juontuu vain osittain teknologisesta kehityksestä, dosentti Jouko Kajanoja toteaa.
Hänen mukaansa teknologinen kehitys on saattanut viedä työpaikkoja, koska uudet koneet muuttavat työtehtävien ja työn vaatimuksia.
– Teknologia hankaloittaa työhön pääsyä sellaisilla, joilla ei ole koulutusta, Kajanoja kertoi Kauas työpaikat karkaavat -foorumissa.
Kajanoja kertoo, että hänellä on kokemusta samanlaisesta tilanteesta 1970-luvulta.
– Olin silloin nuorena virkamiehenä työryhmän puheenjohtajana tutkimassa työvoiman tarjontaa. Työryhmälle selvisi, että suuri osa työttömistä oli työvoiman ulkopuolella.
Kajanojan vetämä työryhmä laski silloin, että korkeasuhdanteessa tupsahti työmarkkinoille noin 50 000 sellaista henkilöä, jotka eivät olleet ilmoittautuneet työttömiksi.
– Saattaa olla, että tämä ilmiö on jopa vähän lisääntynyt.
Tällä hetkellä Suomessa on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 73 300 pitkäaikaistyötöntä eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleita. He eivät työllisty, vaikka taloustilanne paranee.
Suomi leikkasi väärään aikaan
Keskeinen syy työllisyyden heikkenemiseen on Kajanojan mielestä leikkauspolitiikka.
– Leikkaukset eivät lisänneet kysyntää vuosien 2008–2009 tietämissä. Olisi tarvittu keynesiläistä politiikkaa.
Keynesiläisen talousteorian mukaan taantuman aikana valtion on lisättävä esimerkiksi tie- ja rakennushankkeita, joihin työttömät työllistyisivät.
– Siellä, missä on harrastettu edes vähän keynesiläisempää politiikkaa, työllisyysaste on aika paljon korkeampi, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Ruotsissa. Työpaikat eivät ole karanneet ollenkaan siinä määrin kuin Suomesta. Meillä politiikkamme on ollut leikkaavampaa, Kajanoja toteaa.
Robotti korvaa halpatyövoiman
90-luvun laman aikana Suomesta katosi työpaikkoja sekä Viroon että Kaakkois-Aasiaan. Kajanoja ei usko, että nämä työpaikat ovat palanneet Suomeen korkeasuhdanteen aikana.
– Nyt on kuitenkin menossa sellainen teknologinen kehitys, joka antaa mahdollisuuden tuoda työtä takaisin. Työtä on tullutkin Suomeen uuden teknologian siivittämänä. 3D-tulostimet tekevät esineiden tuottamisen Suomessa melko halvaksi.
Kajanoja muistuttaa, että tavaroiden tuottamiseen tarvitaan tänä päivänä vain vähän työvoimaa. Kaukoidässä kännyköitä on koottu käsin.
– Sitäkään työtä ei oikeastaan enää tarvita, koska samoja tavaroita voidaan tuottaa roboteilla niin tehokkaasti, ettei halvalle työvoimalle ole enää tarvetta.
uutiskirje 
