Pornaisissa paljastettiin lauantaina 6.10. muistomerkki kansalaissodassa 1918 menehtyneille pornaislaisille punaisille. Muistomerkkihankkeen toteuttivat Halkian ja Laukkosken työväenyhdistykset sekä Mäntsälän vasemmiston Pornaisten toimintaryhmä. Muistomerkkiin on ikuistettu sanat vapaus, tasa-arvo, ihmisyys.
Kansalaissodan aikaan Pornainen oli melko rauhallinen maaseutupaikkakunta. Taisteluissa kaatui neljä punaista ja teloituksissa surmattiin kaksi. 23 pornaislaista menehtyi vankileireillä sairauksiin ja nälkään.
Valkoisten puolelta taisteluissa kuoli kaksi ja surmattiin toiset kaksi.
Tilaisuudessa juhlapuheen pitänyt dosentti Seppo Aalto kertoi sosialistipappina tunnetusta Pornaisten seurakunnan kirkkoherran sijaisesta Einar Rauhamäestä, jonka tiedetään vuonna 1916 kirkossa pidetyissä puhetilaisuuksissa laulaneen sekä Kansainvälisen että Työväen marssin. Silloisen Suomen melkeinpä ainoan punapapin mielestä kirkko palveli saatanaa ja mammonaa.
Rauhamäki toimi vuonna 1918 Ruotsinpyhtään punakaartin johtajana.
Vuoden 1918 helvetti ei saa toistua
Valtaosa sodan 38 000 uhrista oli punaisia ja suurin osa heistä menehtyi taistelujen jo päätyttyä vankileireillä nälkään, sairauksiin tai teloitettuina, kuten Pornaisissakin.
Seppo Aallon mukaan pornaislaisilla kävi tuuri, kun saksalaiset valloittivat paikkakunnan, eivätkä valkoiset, koska saksalaiset pitivät suojeluskunnat kurissa.
Kansalaissota oli käännekohta Suomen historiassa. Sen seuraukset ja jäljet vaikuttivat kymmenien vuosien ajan politiikkaan, arkielämään ja ihmisten välisiin suhteisiin. Vankileireistä jäi pysyvä trauma.
– Meille nykyajan ihmisille on tärkeää, että sodan tapahtumat tutkitaan objektiivisesti ja tunnustetaan kaikessa hirveydessään se, mitä tapahtui, jotta vuoden 1918 helvetti ei enää toistu. Siihen tarvitaan tekoja – tasa-arvoinen ja demokraattinen yhteiskunta. Ihmisillä pitäisi olla samat lähtökohdat. Vuosina 1917 ja 1918 näin ei ollut, Aalto sanoi.
Hänen mukaansa nyt ollaan menossa takaisin sinnepäin – eriarvoisuus lisääntyy, esiintyy levottomuutta, kansa eriytyy.
Oppia tämän päivän ihmisille
Aalto kehotti muistamaan menneisyyden. Kansalaissota on vaikuttanut niin paljon ihmisiin, luonut tuskaa ja kärsimystä niille, jotka jäivät jäljelle.
– Vaalikaa muistomerkkiä ja kertokaa jälkipolville, miksi ja mitä on tapahtunut.
Tilaisuuden loppupuheenvuoron pitäneen Pirjo Pohjanlehdon (vas.) mielestä kansalaissodan tärkein oppi nykyajan ihmisille on se, että eriarvoisuuden ja köyhyyden torjuminen, yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäminen, demokraattisten prosessien kunnioittaminen, oikeusvaltion puolustaminen, vuoropuhelun käyminen ja keskinäisen kunnioituksen vahvistaminen sekä vihapuheen torjuminen ovat avaimia rauhan edistämiseen ja väkivallan torjumiseen sekä hyvän yhteiskunnan rakentamiseen, myös tässä ajassa ja tulevaisuudessa.