Maa- ja metsätalousministeriön mukaan saimaannorppakanta on kasvanut vakaasti vuodesta 2014. Silloin kannan kooksi arvioitiin noin 300 norppaa.
Metsähallituksen arvion mukaan norppien talvikanta on kasvanut taas viime vuodesta 10–20 yksilöllä ja on nyt kooltaan 380–400 norppaa. Määrä on jo hyvin lähellä saimaannorpan suojelustrategiassa ja toimenpidesuunnitelmassa vuodelle 2025 asetettua 400 yksilön välitavoitetta. Pitkäjänteinen suojelu ja paikallisväestön sille antama tuki ovat tuottaneet tulosta.
Kahden viime talven alut ovat olleet hyvin leutoja, ja laskennoissa on havaittu tavallista vähemmän norppien makuupesiä. Leudot talvet ovat vaikeuttaneet sekä norppien pesintää että pesien havainnointia. Apukinosten tekemiseen ja pesälaskentoihin osallistunut runsas vapaaehtoisten joukko on mahdollistanut norppakannan suojelun ja seurannan leutoinakin talvina.
Saimaannorppaemoille kolattiin viime talvena 286 apukinosta, joihin syntyi yhteensä 74 kuuttia. Apukinoksiin syntyneiden kuuttien määrä oli noina vuosina noin 60 prosenttia kaikista syntyneistä kuuteista.
– Paikallisten toimijoiden työ ja tuki suojelulle ovat olleet ratkaisevan tärkeitä suojelussa onnistumiselle, lämmin kiitos siitä. On rohkaisevaa, että kanta on leudoista talvikeleistä huolimatta kehittynyt edelleen hyvään suuntaan ja lähes jo saavuttanut 400 yksilön välitavoitteen. Suojelutoimet ovat olleet vaikuttavia, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Tuore arvio norppakannan koosta perustuu alueittain tehtyyn pesintäanalyysiin, jossa hyödynnettiin vuosien 2016–2018 pesätietoja, syntyneiden kuuttien määrää sekä havaintoja jäällä lepäävistä norpista. Kuutteja syntyi tänä vuonna 86, ja 80 kuutin määrä on ylitetty jo kolmena perättäisenä vuotena. Tulokset viittaavat siihen, että kannan elpyminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Vuosina 2012–2014 kuutteja syntyi hieman yli 60 ja vuosina 2005–2011 hieman yli 50.
Myös synnyttävien emojen määrä on kasvussa. Tänä vuonna niitä oli 109, vuonna 2005 vain 77.