Hoitajia on kehotettu tallentamaan seurantajärjestelmiin vääriä tietoja ja kertomaan potilaiden omaisille muunneltua totuutta mm. tämän ulkoiluttamisesta, käy ilmi lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPerin kyselystä.
Liiton puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan tulokset olivat odotettuja, mutta karumpia kuin kuviteltiin.
– Selvitämme tarkemmin, mitä yritykset ovat raportoineet mihinkin ja mitä on oikeasti tehty.
Kolmessa suurimmassa yksityisessä hoivayhtiössä rikotaan räikeästi hoito-ohjeistusta. Kaikkiaan 80 prosenttia vastaajista ilmoitti, että henkilöstön määrä ei ole riittävä. Vajausta oli kaikissa kyselyn kohteina olevissa yrityksissä.
Liiton kyselyyn vastasi 1 547 jäsentä, jotka työskentelevät Attendossa, Mehiläisessä ja Pihlajalinnassa. Kysely osoitettiin tehostetussa hoidossa, vanhainkodeissa ja hoivayksiköissä työskenteleville. Tuloksista kerrotaan tuoreessa SuPer-lehdessä.
”Yritykset odottavat sote-uudistusta”
Paavolan mukaan syynä hoito-ohjeistuksen laiminlyönteihin on kuntien alibudjetointi. Hoitoon ja hoivaan on osoitettu tulevan sote-uudistuksen takia liian vähän rahaa.
– Yksityiset monikansalliset yhtiöt iskivät tähän saumaan ja kävivät kilvan tarjoamassa kunnille huokeita palveluja. Ne eivät huomanneet, että laitoshoitoon pääsevät enää vain vaativampaa hoitoa tarvitsevat vammaiset, vanhukset ja mielenterveyspotilaat. Koska yritykset eivät saa enempää rahaa, ne vähentävät hoitajia, Paavola kertoo.
– Yritykset menevät matalimmalla mahdollisella mitoituksella ja tuntimäärällä. Omaiset ovat pitkään ottaneet yhteyttä ja pyytäneet ammattiliiton puheenjohtajaa tekemään jotain. Kyllähän se jostain kertoo.
Tapaamiset hoivayritysten johtohenkilöiden kanssa eivät ole muuttanut Paavolan mukaan mitään. Kaikki odottavat sote-uudistusta, jonka myötä potilaan palvelu- ja hoitosuunnitelma ei olisi enää velvoittava.
Hoitajien ja potilaiden oikeusturva vaarantunut
Hoitajien työaika ei kyselyn mukaan riitä lakisääteisten kirjaamisten ja raporttien tekoon. SuPer huomauttaa, että tämä heikentää hoitajien oikeusturvaa.
Hoivan tasosta vastaavat yritykset itse ns. omavalvonnalla. Pihlajalinnassa kolmasosa vastaajista kertoi, ettei tiedä, onko yksikössä omavalvontaa. Attendolla ja Mehiläisessä osuus oli pienempi.
SuPerin järjestöasiantuntija Joni Vainikaisen mukaan tämä merkitsee, että työntekijöiltä puuttuvat välineet omavalvonnan noudattamiseen. Koska hoitajat eivät tiedä omavalvonnan suunnitelmasta, heillä ei ole riittävästi tietoa, milloin sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitus hoidon laadusta pitäisi tehdä.
Juttua päivitetty 18.10.2018 klo 9.52
uutiskirje 
