EK:n pääekonomisti Penna Urrila on eri mieltä pääministeri Juha Sipilän kanssa siitä, että määräaikaisten työsuhteiden helpottamisella ei saavutettaisi samaa työllisyysvaikutusta kuin irtisanomislailla. Sipilä torjui tiistaina keskusjärjestöjen hahmotelman irtisanomislain vaihtoehdosta tällä perusteella.
”Hallituksen itsensä tilaamat laskelmat eivät kuitenkaan tue pääministerin väitettä”, Urrila arvioi EK:n tiedotteessa.
Urrila käy läpi tutkimusnäyttöä kummastakin mallista ja päätyy johtopäätökseen, että työllisyysvaikutuksiltaan ne päätyvät tasapeliin:
”Ainakaan tutkimusnäytön perusteella ei voida sanoa, että määräaikaisten sopimusten joustavoittaminen olisi heikompi vaihtoehto kuin kaavailtu irtisanomislaki. Todettakoon vielä se, että hallitus on itse aktiivisesti pyrkinyt joustavoittamaan määräaikaisten työsopimusten käyttömahdollisuuksia useaan otteeseen, ensiksi hallitusohjelmassa ja viimeksi keväällä 2018.”
Yrittäjien näkemyksistä ovat kyselyjä tehneet sekä Suomen Yrittäjät että EK. Yrittäjien kyselytutkimuksen mukaan yrittäjät työllistäisivät enemmän, jos irtisanomiskynnys laskisi. EK:n vuonna 2016 tekemässä yrittäjyysselvityksessä eri vaihtoehdoista kärkeen nousi määräaikaisuuksien helpottaminen.
”Olen itsekin tehnyt pitkään kyselyitä työkseni, ja pidän niistä saatavaa dataa arvokkaana ja aivan varmasti vastaajajoukon tunnelmia kuvastavana. Silti suppeisiin otoksiin perustuvien ja kysymysten muotoiluille alttiiden kyselytutkimusten käyttöön yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjana pitää suhtautua aina varauksella”, Urrila kirjoittaa.
Hallituksella ei ole omalle näkemykselleen muuta todistusaineistoa kuin Suomen Yrittäjien tekemä kysely.
Vaikutukset heti, patti purkuun
Urrilan mukaan kahden uudistuksen vertailussa vaaka kallistuu määräaikaisten työsuhteiden vapaamman käytön puoleen kahdesta syystä.
Ensimmäinen on se, että vaikutukset saavutettaisiin välittömästi ja ilman oikeudellista epävarmuutta. Irtisanomisen laillisuuteen vaikuttaa lakitekstin lisäksi myös oikeuskäytäntö, jonka todellinen vaikutus yritysten arkeen muovautuisi vasta vuosien kuluessa.
Toinen on se, että määräaikaisuuksien vapauttamisesta olisi löydettävissä malli, jonka tosiasialliset talousvaikutukset olisivat samat tai paremmat ja joka lisäksi laukaisisi nyt käynnissä olevan pattitilanteen.
”En usko näkeväni mitään vakuuttavaa perustetta sille, miksi tämän lukon purkaminen ja työelämän joustavoittaminen määräaikaisten sopimusten käyttöä vapauttamalla ei olisi Suomen etu.”
uutiskirje 
