Aikamme Naiset: voimaantuneita naisia Kemistä

Kemin Aikamme Naisten järjestämä ympäristöilta on päättymässä. Kaikille kiinnostuneille ei ole riittänyt istumapaikkaa luentosalissa.

Yli neljäkymmentä ihmistä on ollut kuuntelemassa, mitä kansanedustaja Hanna Sarkkisella, Kemin kansliajohtaja Jukka Vilénillä ja Perämeren Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Tuija Arhikkalalla on sanottavanaan kestävästä kehityksestä.

Kansliapäällikkö Vilén on kokoomuslainen, mutta se ei menoa haittaa. Juuri siitä vasemmistonaisten Aikamme Naiset -yhdistyksen toiminnassa on kysymys: yhteistyötä tehdään yli puolue- ja muidenkin rajojen.

Ehkä juuri hauskuuden puuttuminen on johtanut siihen, että ruohon-juuritason politiikka on käynyt harvinaisuudeksi.

– Meillä on yhteistyötä myös kirkon kanssa. Pääasia on, että tehdään hyviä asioita yhdessä, sanoo yhdistyksen tiedottaja Sisko Korrensalo.

Eräänlaista kemiläistä identiteettipolitiikkaa siis: kahden puujalan varassa seisoneen pienen kaupungin kadut ovat hiljenneet, ja kun väki tehtaista on vähentynyt, on kotikaupungin hyvinvoinnista on tullut entistä enemmän yhteinen asia.

Yhdistyksen toiminta ulottuu pakolaislasten joululahjakeräyksistä, ruusujen jakamisesta ja pop up -ravintoloista luentoihin ja keskustelutilaisuuksiin. Kuluvalle syksylle sovittuja vieraita ovat ainakin Erkki Tuomioja, Merja Kyllönen ja Hanna Marilla Zidan.

– Läheskään kaikki tilaisuuksiimme osallistujat eivät ole toiminnassamme mukana tai edes vasemmistolaisia, kuvailee Saara Kotijärvi-Dianoff.

Aina hauskaa olla pitää

Aikamme Naisten toinen tuleminen nähtiin kymmenkunta vuotta sitten. Ensimmäisen kerran Suomen demokraattisiin naisiin kuulunut osasto perustettiin pian toisen maailmansodan jälkeen.

Ajalle tyypillisesti tuolloin järjestettiin väsyneille äideille äitileirejä, joiden tavoitteena oli – nykyisen kielenkäytön mukaan – naisten voimaannuttaminen. Nykyaikamme naiset vaikuttavat valmiiksi voimaantuneilta, eikä hyvien asioiden tekeminen ole heille pakkopullaa tai edes poliittista agitointia.

– Kun aloimme viritellä toiminnan käynnistämistä uudelleen, päätimme, että hyväntekeväisyyden lisäksi täytyy olla myös hauskaa, kertoo taloudenhoitaja Anneli Mikkanen.

Tilanne maailmalla ja lähiympäristössä ei aina hymyilytä, mutta synkistelemällä hyvätkään ideat eivät etene. Ehkä juuri hauskuuden puuttuminen on johtanut siihen, että monella paikkakunnalla ruohonjuuritason politiikka on käynyt harvinaisuudeksi tai kuihtunut kokonaan.

Toiveissa paikallinen avoimuus

Osa naisten ääneen lausuttuja ”sääntöjä” on pakkopullan minimoiminen ja samanmielisten yhdistäminen.

Samanmielisyys ei tarkoita silti sitä, että naisporukka olisi mieleltään tai asenteiltaan ahdas.

– Me ollaan erilaisia ihmisiä erilaisista taustoista ja lähtökohdista, toteaa vuosi sitten toimintaan mukaan tullut Marja-Leena Tervahauta.

Aikamme Naiset on aktiivinen myös valtakunnallisesti, ja yhdistyksen sihteeri Leena Leväsvirta on Vasemmistonaisten Valtikan jäsen.

Vasemmistoliiton paikallistoimintaan naiset toivoisivat uusia tuulia.

– Ollaan me tönitty kunnallisjärjestöä ja yritetty saada toimintaa osallistavammaksi ja aktiivisemmaksi, Sisko Korrensalo kertoo.

– Ei puoluetoiminta saa olla vain harvojen käskytyskulttuuria, tarvitaan tapaamisia, keskusteluja ja ennen kaikkea paikallista avoimuutta.

”Ensin minusta tuli piilopoliitikko”

Albana Mustafi liittyi vasemmistoliittoon vuosi sitten, ”märkäkorvana”, kuten hän itse sanoo. Omat kokemukset olivat tosin jo aiemmin tehneet hänestä piilopoliitikon. Aikuistuminen, perhe ja yrittäjyys avasivat silmiä.

– Ymmärsin, että politiikka ei ole vain negatiivista ja monimutkaista, vaan sitä on kaikkialla Toisaalta omat kokemukset vaikuttivat myös, Mustafi kertoo politisoitumisestaan.

– Tulin Suomeen Kosovosta kahdeksanvuotiaana. Koen, että vasemmistoliitto on heikkojen puolella ja että se on ollut myös minun puolellani. Nyt haluan maksaa takaisin ja antaa vuorostani oman panokseni, Mustafi sanoo.

Poliittisen heräämisen ja pohdinnan jälkeen Aikamme Naiset otti märkäkorvan avosylin vastaan.

– Heidän kanssaan ajatukseni kohtaavat ja tiedän, että meillä on yhteinen tavoite.

Sota jätti jälkensä Kosovoon

Mustafin ja hänen miehensä sukulaisia asuu edelleen Kosovossa. Syntymämaassaan vieraillessaan hän on todennut, että Balkanin sotien lävitse rypenyt maa on sukupolven jäljessä Suomen kehityksestä.

– Ymmärrän, että olen etuoikeutettu, kun olen päässyt turvaan. Siitä olen kiitollinen.

Albana Mustafi istuu ensimmäistä kauttaan Kemin kaupunginvaltuustossa, jonne hänet valittiin ensimmäisellä yrittämällä. Hän on myös kaupunginhallituksen varajäsen, jäsen koulutuslautakunnassa ja lukuisassa muussa luottamustehtävässä. Yrittäjyys ja kolmilapsinen perhekin vievät osansa.

Vasemmistoliitto ei ole vielä Lapissa tehnyt ehdokasasettelua, mutta Aikamme Naiset on ehdottanut Albana Mustafia vasemmiston kansanedustajaehdokkaaksi.

– Kiinnostuksen kohteitani politiikassa ovat etenkin hallinto ja johtaminen, Mustafi paljastaa.

”Koen, että vasemmistoliitto on heikkojen puolella, ja että se on ollut myös minun puolellani.”